perjantaina, heinäkuuta 31, 2009


Kamala sähellys
Meillä on uudet naapurit. Samaan taloon muutti vanha tuttuni miehensä+lapsensa kanssa. Mukavaa! Kummitukset ovat alkaneet taas antaa kuulua itsestään näin muutosten alla. Yhtenä yönä olohuoneessa oli selvästi kunnon tasajalkatanssit, heräsin monta kertaa. Kilttejä ne ovat, en pelkää.
Emme saaneet lapsetonta vuorokautta ennen koulujen alkamista. Pienetkin menevät vihdoinkin päiväkotiin, joten vietetään sitten päiväsaikaan yhteinen loma. On tämä tilanne kyllä aika hanurista.
Olen poiminut mustikoita ja vattuja. Herukatkin kypsyvät ihan liian nopsaan. Kasvimaa tuottaa satoa, on syöty perunaa, porkkanaa, fenkolia, sipulia, pinaattia ym.


Isä voi vaihtelevasti. Lääkitystä ja sytostaattihoitoa on jouduttu vähentämään reilulla kädellä, koska elimistö ei kestä. Nyt isä touhuaa paljon kaikkea, koska ei ole lääkkeistä huono olo, mutta tärisee ja vapisee kovasti. Kolmen sytostaattipussin sijaan annetaan yksi pussi viikossa ja suun kautta otettavia lääkkeitä on enää yhtä sorttia. Ahdistaa. En ole nauttinut tästä kesästä, vaan hukuttanut murheita touhottamiseen. Ruumiillinen työ estää päätä räjähtämästä.

Olin ystävän häissä ja puhuin monenkin vanhan tutun kanssa, joita en ole tavannut kymmeneen vuoteen. Se oli virkistävä kokemus. Sain myös tajuta, että minusta välitetään. Itsetuntoni on toisinaan niin pohjalukemissa, että pidän itseäni täytenä hylkiönä. En minä kai sitten olekaan. Kuvassa poika uuden ikioman virvelin kanssa. Se on ehkä tärkein asia maailmassa tällä hetkellä.

torstaina, heinäkuuta 16, 2009


Väsynyttä

Kesä vie voimat. On niin paljon tekemistä, ettei yksinkertaisesti ehdi olla vaan. Pieninkin nukahti kesken syönnin penkille. Hassu tyttö.
Saimme moottoriveneen.
Nelivuotias kävi yksin lapsuudenkodissani ja oli kolme yötä "renkipoikana" veljelläni.
Isä kävi meillä kylässä, olo oli sen verran tasainen, että pystyi istumaan autossa. Vanhimmaiseni täyttää perjantaina 12. Uskomatonta.
Meille muuttaa uudet naapurit. Jännittävää.

keskiviikkona, heinäkuuta 08, 2009


Vuorilla
Olimme eilen retkellä kahdella vuorella. Maisemat oli melkoiset. Ainoa häiriötekijä oli lasten metelöinti, olisi ollut mukava kuunnella metsän ääniä. Mutta reippaasti jaksoivat kävellä ja ihmetellä, ihan ihmetyttää.
Kaipaisin lomaa äitinä olosta. Pitäisi olla lakisääteinen asia, että äidit ja isät saisivat edes yhden vuorokauden kahdenkeskistä kesälomaa lapsista. Voisi mennä soutelemaan, kalastamaan, saunoa ihan rauhassa ja jäädä mökille yöksi. Kävellä aamulla metsään ja ihan vaan istua siellä hiljaa. Meillä ei ole lomaa. Ei päivääkään. On jatkuvaa pälpätystä ja kyselemistä, naukumista ja tappelua. Perässä seuraamista ja sotkemista. Tulisi jo syksy että päiväkoti aukeaisi.

sunnuntaina, heinäkuuta 05, 2009


Herkullinen kesä
Meillä on hassuja omituisuuksia perheessämme. Yksi niistä on pitsaperjantai, jota olemme orjallisesti noudattaneet jo vissiin pari vuotta. Silloin teemme kaikille pitsat, toisinaan lapset tekevät itse omansa. Nyt on päästy herkuttelemaan muutenkin, kun luonto on suonut antimiaan.

Metsämansikkapiiraaseen paistoin ensin murupohjan, päälle vaniljakastiketta ja mansikoita. Yksinkertaista mutta taivaallista!
Saamani hauki sai muurikassa avotulella tehtynä komean pinnan.



Mustikoita tulee paljon. Aion keittää kellariin mehua ja hilloja niin paljon, että riittää varmasti koko talveksi. Pakastimen ostokin on edessä. Otan luonnosta kaiken irti.

keskiviikkona, heinäkuuta 01, 2009


Kesä kesä kesä kesä!!!
Ulpukoita


Juhannusruusuja


Mansikoita


Kotipellot


Saalista

Peltojen vuokraaja on iloksemme laittanut rypsille tilukset. Alkaa näyttää ihanalta! Jättiläismäinen juhannusruusupensaskin kukkii, vaikka juhannus meni jo. Tuoksu on huumaava.
Olimme vanhempieni luona käymässä. Kaikki meni loistavasti. Jäimme vielä ylimääräiseksi yöksi veljeni luo. Isä voi olosuhteisiinnähden ihan hyvin. Painoa on pudonnut 15 kiloa ja aina väsyttää, mutta lapset nauttivat ukin seurasta. Minäkin.
Kotiin palattuamme tuli kaksi serkkuani + toisen perhe meille pariksi yöseuduksi. Pääsin miehen kanssa kahdestaan yökalaan ja sain 2,5 kiloisen hauen. Tänään se grillattiin ja nautittiin parempiin suihin. Rouva Hauki maistui erityisen hyvin nuorimmaiselleni. Silmätkin piti saada syödä.

tiistaina, kesäkuuta 23, 2009

Juhannus meni jo
Meillä oli vieraita juhannuksena nyyttikestiperiaatteella. Tarjosin ainoastaan itsetehtyä leipää ja salaattia omalta kasvimaalta. Retiisitkin ovat jo pulleita pyöryläisiä. Kaikki meni loistavasti. Lapset nauttivat, että on muitakin kuin vanhempien tylsät naamat ympärillä.
  • kokko
  • hyvää ruokaa
  • hyvää seuraa
  • rantasaunaa
  • menneiden muistelua+tulevan suunnittelua
  • rakkautta
  • musiikkia
Paluu arkeen on ikävä, koska kuulin isän olevan taas paljon huonommassa kunnossa. Lähdemme loppuviikolla sinne koko perhe. Lampaat saavat luvan pysyä aidassaan sen aikaa.

lauantaina, kesäkuuta 13, 2009


Päkäpäät tulivat!




Meillä on lampaita! Ihan uskomatonta. Syövät ja kakkaavat kaiket päivät. Yllättävän vähän määkivät.
Mieheni veli oli lapsineen pari yöseutua kylässä. Pientä porukkaa kirmasi pitkin pihaa (serkuksilla ei ikäeroa juurikaan ole) ja rantasaunalla oli jännää. Kelitkin suosivat. Tytöt hengailivat prinsessamekoissa, pojat likaisissa hihattomissa paidoissa (toisella verkkopaita). Mukavaa oli, joskin meteli oli korvia raastavaa toisinaan. Juuri nyt haluaisin kovasti päästä "äitiyslomalle", eli lomalle äitinä olosta. En ole taas tainnut kuukauteen olla erossa lapsista parin tunnin kauppareissua kauempaa aikaa. Haluaisin kuunnella hiljaisuutta vaihteeksi.

tiistaina, kesäkuuta 09, 2009


Tämmöistä ulkona
Yrttipenkki on voimistunut.Etuvasemmalla minttua, oikealla saksankirveliä (tuoksuu ihan ouzolle), kirvelin takana oregano, mintun takana venäläinen rakuuna.Salaatti alkaa olla syöntikunnossa. Vieressä ruohosipulia, timjamia ja sitruunatimjamia.
Kasvimaa väyttää vielä kovin tummalta. Kaikki on kyllä taimella. Innolla odotan, saammeko satoa kellariin asti!

En oikein pidä kauppojen tuulikellovalikoimista. Tein ruostuneista hevosenkengistä tällaisen. Kovalla tuulella se "kumisee" ihanan vaimealla äänellä.
Tässä juon aamukahvini aina, kun ei sada vettä. Kivimuuriin olen istuttanut kivikkokasveja, pyrkimys saada siihen kauniita väriläiskiä.
Keinun takana humala kiipeilee villalankavirityksiä pitkin.
Hippiteltta 70-luvun alusta on lapsilla leikkipaikkana. Teltta on niin iso, että mahdun seisomaan siellä.
Löysin tuolin kirppikseltä viidellä eurolla.

Vanha tammi.

Kiipeilyomenapuu.

Tomaattirivistö.

Raparperit rehottavat komeasti. Tein niistä raparperisitruuna-juomaa, josta tuli ihanan väristä ja todella raikasta!

lauantaina, kesäkuuta 06, 2009


Hetki itselle

Sanon tätä huonetta viherhuoneeksi. Se on rakennettu jälkikäteen kuistin päälle 1900-luvun alussa (itse talo siis 1829). Huone on kylmää tilaa, tosin kesällä erittäin lämmintä, kun aurinko porottaa. Olen istuttanut purkkeihin ja purnukoihin paljon tomaatteja, kukkia ja yrttejä. Huoneesta näkee kasvimaalle ja siellä on ihana istua illalla kuunnellen lintujen laulua.
Eilen olin todella kyllästynyt lasten riehumiseen, jota jatkui ihan koko päivän. Teki hyvää istua pienten nukkumaanmenon jälkeen yksin hiljaisuudessa, kynttilänvalossa ja siemaista lasi hyvää täyteläistä punaviiniä.
(Reserva Carmenere, Chile 2008)

maanantaina, kesäkuuta 01, 2009


Kesä kesä kesä






Kevätjuhla isoimmalla takana ja pitkä loma edessä. Todistus oli hyvä, keskiarvo lähempänä yhdeksää kuin kahdeksaa. Kovin olen ylpeä äiti. Heti juhlan jälkeen teimme perunamaan ja istutin kaalin, kukkakaalin ja purjon taimet. Ystävä oli auttamassa, kiitokset siitä!
Lauantaina meille tuli yökylään ystävämme kaukaa Lapin perukoilta. Hellettä piisasi ja lapset kirmailivat nakusilteen pihalla. Kävimme rantasaunalla ja grillasimme. Oli ihanaa. Tajusin taas kerran, miten tärkeitä ystävät ovat.
Isäkin soitteli. Kunto vaihtelee päivän välein. Valkosoluarvot ovat tosi matalalla, samoin hemoglobiini. Hän oli käynyt veljeni pojan kevätjuhlassa ja sanoi, että pääsinpäs kerran vielä. Samalla hetkellä päätin, että käymme isää katsomassa vielä ennen juhannusta. Huoli on koko ajan aika suuri. Esimerkiksi jos vanhempani eivät heti vastaa puhelimeen, kuvittelen päässäni ihan kamalia asioita ja pyörin paniikin vallassa ympäriinsä. Keskittymiskyky on siis minulta hukassa.
Viikonloppu oli jokatapauksessa mahtava. Ystäviä, aurinkoa, saunaa.

perjantaina, toukokuuta 29, 2009

Kukkia siellä, kukkia täällä


Lepopaikka lehtikuusikossa.



Kirsikkapuu kukkii.



Ihana valo.



Tämä kesä on minulle jännittävää aikaa. Ensimmäinen kesä asua täällä. Kaikki, mikä maasta nousee, on minulle ennalta tuntematonta. Annan luonnon kukkien kukkia, ne ovat kaikkein kauneimpia. En saa niistä tarpeekseni. Siellä täällä on tupas akileijaa ja muitakin vanhoja perennoja, onhan paikka yli 200 vuotta vanha.

Olisiko kenelläkään tietoa mansikkalajikkeesta nimeltä Ukonmansikka? Ottaisin kaikki tiedonmuruset vastaan kiitollisena.
Netistä löysin vähän tietoa. On ollut vanhoissa kartanoitten puutarhoissa suosittu (yli 100 vuotta sitten), metsä- ja puutarhamansikan välimuoto.
Luulen, että sitä on meillä pitkin ja poikin. Lehdet ovat isommat kuin metsämansikalla, mutta pienemmät kuin puutarhamansikalla. Tuskin maltan odottaa satoa!

Isä sinnittelee. Jotkin päivät menevät paremmin kuin toiset. Maamiehen on pakko tehdä jotain, vaikkei kykenisikään. Eilen oli ollut ruohonleikkaushommissa. Hyvä että tekee jotain. Sairas ihminen vaipuu synkkyyteen, jos jää maaten odottamaan.