Väliin jotakii
Minulla on kaihomieli. Koulun vihonviimeinen lähiopetuspäivä on taakse jäänyttä elämää. Yösuunnistettiin ja päiväsuunnistettiin ja nukuttiin erätovereitten alla vesisateessa. Harjoiteltiin nuotiohommia ja ruokahommia ja solmuja ja köysiä. Kirveet teroteltiin tahkolla ja testailtiin omia keittimiä.
Miten voi olla näin ikävä? En ole varmaan koskaan oppinut näin paljon asioita, mitkä minua ihan tosissaan kiinnostaa. Minä olen laittanut kaiken rahan retkeilyvarusteisiin, askarrellut niitä itse, etsinyt tietoa netistä ja kirjoista. Olen innostunut liikunnasta monella tapaa, aamullakin nousen kuudelta lenkille. Minä olen muuttunut. Olen saanut paljon enemmän, mistä osasin haaveilla.
Sankar jylhän kuusiston. |
Viimeaikoina on ollut hauskoja juttujakin. Ekaluokkalainen oli kirjastoautossa ääneen ajatellut: "Oliskohan täällä äitille aikuisten eräjormakirjoja?"
Ja toinen ihana asia: hommasin Huuto.netistä bushcookerin ja olen aivan ihastunut siihen! Uskomattoman vähällä puumäärällä saa ruokaa laitettua, ai että.