Minilomalla

Anoppi tuli lastenvahtihommiin ja pääsimme miehen kanssa ihan kahdestaan yönylireissulle. Käytiin Teerisuolla ihmettelemässä ja jatkoimme matkaa Multialle kosken varrelle. Kierreltiin ja kaarreltiin, nukuttiin laavussa ja oltiin kaikessa rauhassa. Tekipä se hyvää.

Aamukahvi vuoteeseen.

Vaikka reissu kesti vain kaksi päivää, tuntui kun olisi ollut poissa kauemminkin. Puutarhassakin oli tapahtunut ihmeitä! Muutama narsissi kukkii, on noussut helmililjoja maasta, valkovuokkoja kukassa (noita kahta en tiennyt siellä olevankaan) ja varjoliljoja on putkahdellut vielä muutamasta paikasta ylös. Jännää kun ei tiedä mitä kaikkea sieltä vielä löytää! 

Puutarhassa

Koko pääsiäinen meni ulkona. Möyrittiin puutarhaa urakalla. Tein uuden kukkapenkin ja aloitin toista, siirsin raparperin valtaamasta yrttipenkkiä ja tein tuet pahiten roikkuville herukkapensaille. Raparperille uutta kuoppaa kaivaessa löysin hirveän määrän narsissin sipuleita tosi syvältä (viime keväänä paikkaan nousi muutama kukka) ja siirsin ne kaikki kukkapenkkiin. Siirsin sinne myös siellä täällä viime kesänä kukkineet varjoliljat ja pienen köntsän palavaa rakkautta (sitäkin kukki monessa paikassa aiemmin). 

Kun uusi penkki on valmis, haen naapuritalon kukkapenkistä perennat, jotka siirsin sinne "turvaan" muuton yhteydessä. Siellä on mm. särkynyt sydän, leijonankitaa, ritarinkannusta, kuunliljoja ja jotain keltakukkaista perennaa, jonka nimestä ei ole mitään hajua. Punahatun siemeniäkin on odottamassa. Salaatteja laitoin taas parvekkeelle laatikoihin, eipähän etanat syö.

Kasvilaatikoihin laitetaan tänä vuonna punajuurta, lanttua, porkkanaa, avomaakurkkua ja kesäkurpitsaa. Ainakin. Myyrätuhot täytyy myös paikata edelliskesäisestä kivikkokasviryhmästä. Ketoneilikka on tuntunut maistuvan erityisen hyvin. 

  Haluaisin paljon kukkia puutarhaan ja etenkin perhosia houkuttavia lajeja. Onko vinkkejä? Ottaisin mielelläni vastaan.

Viime vuoden luumusatoa. Puutarhassa on kaksi vanhaa luumupuuta.

  Vanhassa ränsistyneessä puutarhassa on se hyvä puoli, että sen voi muokata mieleisekseen. Eikä tekeminen lopu, ainakaan vielä ihan kohta... 

Pääsiäisbongaukset

Joutsenpariskunta.

Sorsapariskunta.

Teeri.

Kevään eka kyy.

Korvasieniä pääsiäisenä!

Suruvaippa

Metsäjänis vielä talviasussa.

Peppi Pitkätossuun hurahtanut.

Hiirihaukka säikytti pois ukkoteeren ja jäi itse kuvattavaksi.

Pulska rusakko.

Keikkuen tai ei

Niin sanoo vanha sananlasku, kevät keikkuen tulevi. Tiedä tuosta sitten. Lumet sulaa kyllä nopeasti, uusia lintuja näkyy päivittäin ja puutarha alkaa muuttua elävämmäksi. Mutta kevät on myös kovaa kiirettä opiskelun suhteen, leikattu koira, jota ei saa lenkittää, voimistuva ikävä isää kohtaan, koska vappuna poismenosta on vuosi. Kevät on ristiriitaisia tunteita, uuden alun seuraamista ja menetetyn suremista. 

On myös ollut jännitystä. Mies näki ilveksen lähipellolla ja huusi minut katsomaan. En ehtinyt näkemään. Lähdin kuitenkin kameran kanssa kahlaamaan upottavan kynnöspellon halki ja löysin jälkiä. Kauriin perässä oli ilves vaaninut. Samalla reissulla meinasin tippua vuolaana virtaavaan ojaan, löysin edellisvuotisia kanttarelleja hirmuiset kasat (pitää muistaa loppukesällä paikka) ja seurasin oranssin ilta-auringon pehmeää valoa.  

Grillikausi avattu!

Ei ole ihan äsken ruoka niin hyvälle maistunut!

Opiskelua ja äänen antamista

Olen ollut ahkera ja perehtynyt vaalitentteihin, tehnyt tosi monta vaalikonetta ja kuunnellut radiosta ehdokkaitten sanomisia. Luulisi olevan helppo valita ehdokas. Väärin luultu. Kaikki ehdokkaat ovat jostain täysin eri kannalla kuin minä. Minä ihan oikeasti kuitenkin haluan äänestää, enkä kuulu nukkuvaan porukkaan. Blaa blaa vanha vitsi, mutta en hyväksy asioista nurisemista, jos ei ole edes yrittänyt itse omalla äänellään ottaa kantaa.

  No minä kuitenkin olin ihan ulalla ja alkoi jo herne olla syvällä sieraimissa. Tein sitten metsästäjien vaalikoneen ja marssin antamaan ääneni ennakkoon kaupungintalolle. Ehdokas oli parista asiasta ihan muualla kun minä, mutta montaa minulle tärkeää kantaa haluaisi ajaa eteenpäin.

  Ääni annettu, tehtävä suoritettu. Huh. Sunnuntaina sitten jännätään tuloksia. Kaipaisin muutoksia.

Kovin on jo paljasta.

Löytyi mieletön jääputous!

  Etäopiskelu takkuilee. Olisi paljon parempaakin (mukavampaa) tekemistä, kun istua sisällä nenä kiinni tenttimateriaalissa. On kevät. Pitää seurata luonnon muutoksia. Pitää laittaa puutarha vastaanottamaan kesä. Täytyy tutustua uusiin lintulajeihin ruokintapaikalla. On käytävä metsässä tarkastamassa lumitilanne ja kuuntelemassa teerien kukkoilua.    Mutta joo, tänään on pakko tarttua toimeen edes vähän. On opeteltava tähtikuviot, koppakuoriaiset, perhoset, kimalaiset sun muut selkärangattomat ja opittava tunnistamaan metsätuhot ja niiden aiheuttajat. Ensi viikolla on tentit ja seinäkiipeilyn peruskurssi. Ja minulla on tikku kynnen alla.

Kevättä ja sairastuvalla

Kurahommia, ojien kaivamista, latujen muuttumista metsäautoteiksi, kuumeilua, räkää, yskää, joutsenia, västäräkkejä, peippoja, mustarastaita, yrttien ruukuttamista, puutarhan muutoksien miettimistä, kodinhoitohuoneen muutos erätarvikevarastoksi.

Tätä kaikkea täällä. Kuusivuotisen kuume ei tunnu laskevan, sahaa 38 ja 39 välillä ja yskä kuulostaa ihan kamalalta. Huomenna kuskaan tohtoriin. Muilla kuume meni nopeasti ohi.

Eilen leivoin elämäni ensimäiset hapanruisleivät. Jännittävä kokemus. Enää ei meille osteta mitään leipää, tulos oli niin maistuva. Pyöräytin myös herkullista suolaista piirakkaa, täytteenä herkkutattia, kolmea sipulia, pekonia ja juustoja, höysteeksi tuoretta timjamia. Slurps!

Kevään tullessa tekee mieli laittaa koti kuntoon. Heittää kaikki turha pois ja antaa kevään tulla sisään. 

Paluu metsästä

Oli mahtava reissu. Haluan uudestaan. Noin 50 kilometriä tuli hiihdettyä ahkio perässä ja ensimmäiseksi talvivaellukseksi kaikki meni hyvin. Talvinäyttökoe meni heittämällä läpi ja opin näytön vastaanottajalta ihan hirmuisesti! Olen vieläkin ihan pökerryksissä, kerron myöhemmin lisää. Tässä hiukan makupaloja reissulta.

Kaikki reissun kuvat näet täällä.