Itsekuria

Leivoin pullia enkä syönyt itse yhtäkään. Tiukkaa teki. Paistoin itselle kuhaa, jonka olin juuston kanssa käärinyt pekoniin. Jep, hiilarit on minimissä ja paljon salaattia+kasviksia lautasella. Välillä tiukkaa tämmöiselle leipäintoilijalle.

Päätettiin kahden työkaverin kanssa tiputtaa vähän  painoa. Minä 5 ja kaksi äijänkörilästä molemmat omat viistoistaiset. Aikaa on maaliskuun alkuun. Oma mieskin innostui ja lupasi kympin tiputtaa.

Tässä vähän esimerkkiä mitä tulee syötyä:

Aamulla: mustaa pakurikahvia, vettä. Myöhemmin sitten maustamatonta rahkaa ja mustikoita (ei sokeria).

lounaaksi salaattia+kanaa

välipalana porkkana tai omena

päivällinen: kuhaa, pekonia, juustoa, uunissa haudutettuja juureksia

jälkiruokakahvi rasvattomalla maitovaahdolla

illalla greippi ja omena, teetä.

Ruokiin pyrin laittamaan reilusti chiliä (kiihdyttää aineenvaihduntaa) ja juon enempi kahvia kuin aiemmin. Ja liikkuahan sitä pitää ihan reippaasti. Mukava olo on ollut, viikko on takana tätä meininkiä ja 2,5kg jo lähtenyt!

Liikunnat: Maanantai: kahvakuulajumppa 30min

tiistai: reilu 4km lenkkeily (vähän juoksua, muuten reipasta kävelyä)
keskiviikko: 8,5km lenkki tyhjällä mahalla (pieniä juoksupätkiä paluumatkalla, muuten rivakkaa kävelyä) 
Ohjattu kahvakuulajumppa 45min.

Isien päivänä

Heräsin jo ennen kuutta pyörimään sängyssä ja harmittelemaan menneitä. On kaksi ja puoli vuotta siitä, kun isäni kuoli. Ukit on menneet pois elämästäni jo yli 15 vuotta sitten. Minua on jäänyt kaivelemaan yksi juttu. Pahasti. Me kaikki jo tiesimme isän sairaudesta. Kerroin hänelle yhden parhaimmista lapsuushetkistäni ja isä ehdotti sen uusimista. Olin pienenä paljon isäni mukana metsänhoitohommissa. Kun isä kaatoi ison kuusen ja oksi sen, kannoin minä havuja isoksi kasaksi. Ne sitten sytytettiin ja paistettiin tikunnenässä ruisleipiä, joissa oli pelkkää voita päällä. Maku oli ihana, havu, savu, ruis ja voi. Pakkasessa polttavan kuuma leipä oli parasta herkkua.  No isä ehdotti sairaana ollessaan, että mennään tekemään taas havunuotio ja paistetaan leipiä. Minä en jaksanut, olin juonut yhden lasin liikaa punaviiniä edellisenä iltana.

Minä harmittelen sitä vieläkin ja aika usein. Vaikka kaikki ennen loppua puhuttiin ja mitään ei jäänyt hampaankoloon kummallekkaan. Silti se nuotiohetki. Sitä en saa enää ikinä.

Äijät vuoleskelee.

Isänpäivälounas.

Tänään oltiin kuitenkin nuotiolla miehen ja kahden pienimmän kanssa. Isänpäivälounas oli lenkkimakkaraa tikun päästä. Kävelyä tuli 5,5kilometriä ja olen iloisesti yllättynyt, että hyppynarutyttöni jaksoi.

Romanianhusky Mosku kerjuulla.

 

Päätös

Olen päättänyt lisätä liikuntaa ja vähentää syömistä. Pitänee laittaa tänne viikoittain liikuntapäiväkirjaa, etten pysty pinnaamaan. Jos tulis sama efekti kuin kahvakuulatunnilla (meinaa oksentaa tuskasta, muttei kehtaa luovuttaa, koska muut vaan painaa painaa).

Ma: reilu 3km lenkki reipasta kävelyä, kahvakuulalla jumppaamista 30min.

Ti: 5km lenkki tyhjällä mahalla heti aamusta reipasta kävelyä.
Ke: 8,5km lenkki tyhjällä mahalla ja 45min. ohjattu kahvakuulajumppa.
To ja pe: Pelkkää vetelehtimistä.
La: 4km kävely.
Su: 5,5km kävely.
 

Pakko saada sen verran hanuria kapeemmaks, että reilu vuosi sitten ostetut housut istuis paremmin. Ne on hyviä housuja. Röökin lopetus teki niistä piukeita.

 

Antiikkia antiikkia

Olin lauantain ja sunnuntain antiikkimessuilla myymässä vanhoja eräkirjoja. Kuulin paljon vaellustarinoita pohjoisen retkiltä. Mukavaa.

Lisa Larssonin Eskimon olisin halunnut kotiin. En raaskinut.

 

Polku

Olemme löytäneet metsästä polun, joka kiertää kahden suolammen kautta. Molempien lampien rannalla on tulistelupaikka. 

Suot ovat ihania. Olen päättänyt käydä parin viikon välein polun kiertämässä ja kuvaamassa maisemat. Seuraan saman paikan vuodenkierron. 

 

Pakurisepustus

Minulta on pyydetty reportaasia pakurikäävän käsittelystä. No nyt tulee jonkinmoista selvitystä siitä, mitä teen pakurille ennen kitaan kaatamista.

Kun metsästä löytyy hyvä pakurikääpä (siis palaneen näköinen muhkura koivun kyljessä), kysyn maanomistajalta luvan sen ottamiseen. Vaikka käävät aiemmin kuuluivat jokamiehenoikeuksien piiriin (kuuluvat sieniin), eivät ne enää kuulu. Jokamiehenoikeudet päivitettiin juuri äskettäin. Olkaa siis tarkkoja mistä menette kääpiä ottamaan! 

Hassusti juuressa kasvaa tämä pakuri!

Sitten vaan kirvestä kehiin. Otan kaiken mustan ja "korkkimaisen" kasvuston mukaan. Sen kyllä huomaa, mistä alkaa terve puuaines ja mikä on kääpää. 

Palasia kuivumassa.

Tämmöstä se on.

Kotona paloittelen käävän pieniksi kökkäreiksi ja laitan kuivumaan ilmavasti puukehikosta ja kärpäsverkosta askarreltuun telineeseen jääkaapin päälle.    Toinen vaihtoehto on jo tuoreena vetää käävänpalaset tehosekoittimella rouheeksi ja laittaa vasta sitten kuivumaan. (hienontuu helpommin näin)

Rouhetta kuivumassa upeassa kuivaustelineessä.

Jos olen kuivannut kökkäreinä, pienennän ne tehosekoittimella jauheeksi/rouheeksi jonkinmoisen erän kerralla. Nyt tosin kun panostin LAATUKODINKONEESEEN eli aitoon Bamixiin deluxe-lisäosilla (mukana tuli mylly, joka hienontaa kahvinpavut ja pakurit), jauhan aamuisin mutteripannuun yhden kahvimukillisen annokseen tarvittavat kahvinpavut + pienen pakuripalan. 

Pakurinpalanen lillumassa kattilassa.

Valmista kamaa ihanassa mukissa, joka on ostettu 10 vuotta sitten Fiskarsista.

Valmis pakurijauhe on minulla lasipurkissa kahvivermeitten vieressä. Laitan sitä siis kahvin joukkoon ja toisinaan juon ihan teenä. Silloin keitän paria pakurikökköstä litrassa vettä 15-30min. Litkusta tulee laihan kahvin väristä. Se säilyy muutaman päivän jääkaapissa. Maku pelkiltään ei hivele minun makunystyröitä, joten laitan mausteeksi muuta teeainesta tai puolet kahvia ja puolet pakurilientä.  Pakurinpaloja voi muuten käyttää niin monta kertaa, kun niistä irtoaa väriä. Riittoisaa matskua!
 

Lomalla

 Oltiin pitkästä aikaa synnyinmaisemissani. Kolillakin käytiin ja rantakoivuista kopsuteltiin 4,5kg pakuria matkaan.

Maisemissa.

Päivänpaistetta.

Synnyinmaisemia.

Mökki, jossa loma hujahti.

 

 Syssymmällä

 Tänään join aamukahvit termarista kelon rungolla istuen. Auringonnousun seurasin metsässä. Kuuntelin, kuinka linnut alkoivat elämöimään sitä mukaa, kun valo astui maisemaan.

 Myöhemmin kuvasin tilhiä pihapihlajissa. Monikymmenpäinen parvi teki selvää marjoista.

Ahnasta porukkaa!

 Tuleva viikko onkin syysloma. Kolilla käydään ainakin ja synnyinseuduilla. En ole koskaan Kolin huipulla käynyt, vaikka lapsuuskodista on sinne vain reilun tunnin matka. Ihan älytöntä.

Sopimuksia

 Olen saanut nauttia metsästä ja työkuvioista. Mukavasti menee.

Kuunnelkaas tätä!

Tarkkailija suon reunassa.

Pimenee.

Pieni suuri.

Rytmi.

Järjestys.

Pitsi.

Vähän harmittaa

Harmittaa että tuli melottua niin vähän tänä kesänä. Oli niin surkeat kelit ja hyvillä keleillä töitä. Puutarhakin repsottaa ja repsotti koko kesän. Keväällä vaan tuli oltua reipas. On sieltä ruokaa saatu, mutta ei juurikaan leppoisaa viihtymistä. Aina oli itikat tai sade. Nyt on puutarhakalusteet jo pantu pakettiin, vissiin kajakkikin pitäis jo siirtää talviteloille. Toivon hartaasti, että ensi kesä on paremmin melottava. Minä niin siitä hommasta nautin.

Aloin käydä kahvakuulajumpassa. Huh huh, aika rankkaa. Tietää kyllä tehneensä jotain! Ekan kerran jälkeen olin kolme päivää ihan rikki, hyvä että pääsin tuolista seisomaan. Hyvää tekee, löytyy käyttämättömiä lihaksia.

Päijänteen Vanhaselkä. Siitä minä olen melonut monta kertaa. Nyt tyydyin vaan rannalta ruikuttamaan.

Syksyn tuulet

 

Koirat nauttivat mökillä järvestä. Kävin metsällä ja menen taas huomenna. Työkuvioita olen hionut. Käykää toki vilkaisemassa täällä!

 

Mökillä

 

Töitä töitä

En ole turhan ranttu mitä töitä teen, jos siitä maksetaan palkkaa. En esimerkiksi ole kieltäytynyt keittiöhommista, vaikka opiskelin eräoppaaksi. Töitä on piisannut nyt monena viikonloppuna peräkkäin ja välillä viikollakin. Se on hyvä se. 

Ostin kickbiken. Mosku on ajatuksissani taitava edessä juoksija, joka vetää minua tasaisella ja alamäessä. Todellisuudessa homma alkaa sujua jotenkuten, jos Riesakin on mukana. Kyllä se siitä vielä alkaa sujumaan.

Tänään leivoin nätin leivän ja vein sen kodinkonekorjaamoon. Mukaan piirsin kiitoskortin. Viime viikolla menin kysymään hinta-arviota pyykkikoneen korjaukseen ja sainkin ohjeet miten vian voi korjata itse. Säästettiin korjaus (150-250€) tai pahimmassa tapauksessa uuden koneen hinta.   Korjaajaliikkeen virkailija oli iloinen ja hämmentynyt kiitoksesta. Taitaa olla harvinaista moinen kiittäminen.

 

Kesäkiireitä

Ei ole ehtinyt oikein mitään. Loppuviikot aina töissä ja alkuviikot marjastamassa ja sienestämässä.  Ostin itselleni kickbiken, jolla aion opetella lenkittämään koiria. Olen lenkkeillyt suht ahkerasti viimeaikoina, pitkiäkin reissuja. Viimeksi "löydettiin" kiva kinttupolku metsästä, lenkille tuli pituutta 8,5km. Koirat nauttii!

Se vaan kasvaa ja kasvaa.

Mitä lie mielessä.

Herkkuja.

Perheessämme on nyt myös skeittilauta. Voi apua...