Venkoilua

On saatu verkot jään alle. Miehellä on lähijakso opiskeluissa, joten olen hoitanut verkot ihan yksin. Tai no olihan minulla koira eilen mukana.

Toisen pään avantoon kehitin ihan itse apukeinon, ettei pakkasilla (eilenkin -24) verkkonaru jäädy avannon reunaan. Leikkasin partasuu-jugurttipurkista pohjan pois ja työnsin kairanreikään. Hyvin toimii!

Saalista on tullut ja kuhaa on syöty. Isoin körmyniska on ollut yli kolme kiloinen. 

Metsässä on tullut käytyä aika vähän. Kova pakkanen ei ole pitkille reissuille houkutellut. Tässä nyt kuitenkin jotain viimeaikojen touhuista:

Linssiluteet itselaukaisimen kanssa kalassa.

Jäädytettiin Moskulle arestiaisa jäälle, ei karkaa naisiin.

Kävelyllä metsässä.

Ihana valo ja huurrepuut.

Sikurirouskurouheella leivitettyä kuhaa ja linssi-kasvis-couscous.

Monta asiaa samalla kertaa.

Joululahjakirveen testausretkellä.

Sytytin tulet magnesiumtikulla ja kaikella mitä luonnosta irti sain.

Käsitöitä, puukko ja kirves ei tosin omia tekosia.

Cousteau kahvilla.

Tykkään Luhkka-viitasta. mutta näytän siinä mahottoman lihavalta...

Lasten tasapainorata metsässä.

 

Diagnoosi

Monenlaista on tapahtunut. Sain kuulla olkapäästäni vihdoinkin jotain. Minulla on yliliikkuva olkanivel. Se siis menee paikoiltaan ja liikkuu liikaa. Joudun fysioterapiaan ja ajattelen vakavasti käyntiä kalevalaisella jäsenkorjaajalla. Särky on edelleen voimakas, kun yritän tehdä kädellä jotain. Turhauttavaa.

Olen ollut aktiivisena kyläkoulumme pelastusoperaatiossa mukana. Olemme kutsuneet koko kaupungin virkamieskoneiston tutustumaan kouluumme. Saa nähdä moniko ilmestyy paikalle. 

Söimme pyyn. Mies sen metsästä kotiin kantoi. Se oli herkullista.

Voinokare kainalossa.

Kameravanhukseni pääsi lepoon. Se lakkasi tarkentamasta, eikä antanut ottaa kuvia kuin erikoisen pura-kaikki-mikä-irti-lähtee-operaation jälkeen. Ostin Canon eos 600d:n ja pidän siitä hyvää huolta. Edellinen kesti reilun 6 vuotta, joten oli kai se jo aikakin.

Eilen käytiin tihkusateessa lasten kanssa 5km lenkki ja nautittiin kahvit + makkarat puolimatkassa.

 

Ihan villiä

Salaattia pihalta.

Villiyrttiruokaa! Ou jee. Eilen sain jo haalittua sen verran nokkosia ja vuohenputkia, että ihan pitsaa väännettiin. Seuraksi villiä salaattia, johon tuli kaikkea mitä löytyi. Poimulehti, voikukka, suolaheinän lehtiä, mansikan lehtä, siankärsämöä ja vuohenputkea siis.

Villin hyvää pitsaa!

Kuksan käsittelystä tuli kyselyitä. Pintaa olen hangannut märillä kahvinperskeillä. Välillä jätän päiväksi kuksaan kahvinpurut ja hankailen niitä joka puolelle. Kahvin rasva sitten ajan myötä tekee kuksaan hyvän patinan.

Valmis!!!

Muutama sessio ruokapöydän ääressä, hieman manailua, hellät sormenpäät, naksahteleva ranne, sentti kertaa sentti kokoisia hiomapaperin palasia, pölyä ja lisää pölyä.

Mutta tulihan valmista! Minulla on ihan oikea pahkasta omin pikkukätösin veistetty kuksa. 

Alun vedin säie säikeeltä nokkapihdeillä, sitten kourutaltalla. Hiomapaperilla loput. Pahka on synnyinseuduiltani, jää nyt ikuiseksi kaveriksi.