Valmis!!!

Muutama sessio ruokapöydän ääressä, hieman manailua, hellät sormenpäät, naksahteleva ranne, sentti kertaa sentti kokoisia hiomapaperin palasia, pölyä ja lisää pölyä.

Mutta tulihan valmista! Minulla on ihan oikea pahkasta omin pikkukätösin veistetty kuksa. 

Alun vedin säie säikeeltä nokkapihdeillä, sitten kourutaltalla. Hiomapaperilla loput. Pahka on synnyinseuduiltani, jää nyt ikuiseksi kaveriksi.