Päiväkodin lapset ovat pihalla taas

Nuorimmaisen päiväkodissa oli erityispäivä. Pihalla oli koira-ajelua ja makkarahommia. Lupauduin kuvaamaan tapahtumaa, koska henkilökunnan aika menee aina hyvin pitkälti kaikkeen muuhun.

Näin paljon onnellisia ilmeitä, riemua, välittämistä. Eläinrakkaus leijui ilmassa. Näytti että mitä pienempi lapsi, sen rohkeammin hän teki tuttavuutta isojen saksanpaimenkoirien kanssa.

Itselläni oli sen verran oma lehmä ojassa, että pääsin läheltä katsomaan samanlaisia vetotouhuja, mitä aion opettaa tulevaisuudessa Moskulle.

Tänään naisten kunniaksi kävin Riesa-rouvan kanssa kahdestaan lumikenkäretkellä. Pari tuntia ympäri aurinkoisia maisemoita teki hyvää sielulle ja ruumiille.

Pitkien varjojen maa.





Ihana arki!

Tavallinen rytmi on palannut. Loma oli loputtoman pitkä. Eilen oli jo pakko kaivaa ompelukset esille. Tein itselleni kääntöviitan. Nyt kun malli on tehty, aion sutaista kaikille perheen naispuolisille omat.
Aamulla tuntui hyvälle viedä lapset päiväkotiin. Tarhatädit halasivat pieniä ja huomasin ikävän olleen molemminpuolista. Onnea on pienen kylän pieni päiväkoti.