Koti

Vihdoinkin se on ohi. Kaikki on kuskattu vanhasta kodista uuteen, paikat pesty ja puunattu. Postilaatikko ruuvattu irti tienposkesta. Sanoin ääneen heiheit tyhjyyttä kaikuvalle kartanolle.

Ei tule ikävä mitään muuta kun isoa pihaa kesäaikaan. En jää kaipaamaan hiiriä, rottia, 700 euron lämmityslaskuja, jääkylmiä lattioita, ison huushollin siivoamista, ikkunoista käyvää vetoa, kylmiä suihkuja, homeen hajua, sairastelua, sulaketaulujen arvoituksia, auraamattomia pihoja enkä sitä, että juomavesi oli haettava kamalilla pakkasillakin lähteestä kirveen kanssa viiden km päästä. En kaipaa niitäkään pieniä asioita, kuten sitä, että kahvinkeitin ja tiskikone menivät vähänväliä tukkoon kalkkisesta vedestä, kylpyhuoneen pinnat olivat kammottavan näköiset veden takia, en kaipaa jäätyneitä vesiputkia enkä salaman rikkomaa kaivon pumppua.

En kaipaa sitä, että kaikki aika ja raha meni asumiseen.

Nyt alamme purkamaan laatikoita. Keittiö alkaa jo olla kuosissaan, Outokummun alla ruoka maistuu. Olohuoneeseen tulee Lokki. Yki Nummi on mestari.

Kamera on vielä jossain laatikossa. Myöhemmin sitten kuvia uudesta elämästä!