Ruokailuhuone
Ihan ensin laittakaa taustalle soimaan tämä ihana ihana
Nouvelle Vague!
Nouvelle Vague!
Jumalaista musisointia.
No niin, tässä kuvia ruokailutilasta. Nollabudjetti siitä syystä, että siirtelin tavaroita muualta, kaappien kätköistä, autotallista, aitasta, kangaskaapin perukoilta.
Alla olevat hyllyt oli petsattu tummanruskeaksi, samoin ikkunanpuitteet. Kirkastin ilmettä maalaamalla ne valkoisiksi. Emalit pääsi esille, samoin kangaspalojen joukkoon joutunut Nyöriä-pussia-korkkia-lokerikko. Kukkapöydälle tahtoisin santpaulioita tai jotain muuta kivaa.
Ikkunaan ompelin vanhasta repaleisesta rääsystä pienen kapan. Lasihyllyt olin ottanut kauan sitten talteen kaatopaikkakuormasta, jonne tuttavat olivat purkaneet vitriinin. Lasit sai lyhennettyä sopivaan mittaan kotikonstein tavallisella lasileikkurilla, vaikka olivatkin tosi paksuja. Puupalikat ruuvasin hyllyille kannattimiksi, saa sitten ikkunanpesun ajaksi kätevästi pois tieltä. Hyllyille on tarkoitus kerätä värillistä vanhaa lasia. Rikkinäisen ikkunan korjasin muovilla ja teipillä. Ruutujen väleihin laitoin tulitikkunippuja. (vanhojen ikkunoiden ruudut tuppaavat huurtua, kun lämmöt on nyt laitettu päälle)
Ikkunan vieressä on vanhoihin kehyksiin kirjoista leikattuja kuvia kertomassa vanhoista ajoista. Ajatus on laittaa kuvia seinälle paljonkin, kunhan joskus saisin aikaan teettää itse ottamiani. Se tuntuu olevan hankalaa...
Sohvan takana seinällä on vanha neulottu (tai virkattu) villapeitto ja sohvalla vanha petauspatja. Hyllyyn keräilin sieltä-täältä kaikki peltipurkit ja muuta sälää.
Lasten kokkailukeskuksen "astiakaapista" puuttuu vielä koukut. Punahilkka+susi-seinävaate on omaa tekoa, samoin kissa ja sohvalla nököttävä avaruuskoira.
Eihän tämä nyt niin hirveä muutos entiseen ollut, mutta ilme kirkastui ja siistiytyi. Lapsetkin ihailivat, että onpa täällä nyt siistiä.
Toiseen suuntaan en voinut kuvata, homma on vielä vähän kesken. Yksi kaappi pitäisi vielä maalata ja toinen korjata. Korkean kapean vanhan sivupöydän tahtoisin, en meinaa löytää mistään. Uusia huonekaluja en meille hyväksy, olen siitä vähän liiankin tarkka. Eteiseen tein kenkähyllynkin vanhasta lankusta ja kirjoista, koska inhoan kaupoissa tarjolla olevia vaihtoehtoja.
No niin, tässä kuvia ruokailutilasta. Nollabudjetti siitä syystä, että siirtelin tavaroita muualta, kaappien kätköistä, autotallista, aitasta, kangaskaapin perukoilta.
Alla olevat hyllyt oli petsattu tummanruskeaksi, samoin ikkunanpuitteet. Kirkastin ilmettä maalaamalla ne valkoisiksi. Emalit pääsi esille, samoin kangaspalojen joukkoon joutunut Nyöriä-pussia-korkkia-lokerikko. Kukkapöydälle tahtoisin santpaulioita tai jotain muuta kivaa.
Ikkunaan ompelin vanhasta repaleisesta rääsystä pienen kapan. Lasihyllyt olin ottanut kauan sitten talteen kaatopaikkakuormasta, jonne tuttavat olivat purkaneet vitriinin. Lasit sai lyhennettyä sopivaan mittaan kotikonstein tavallisella lasileikkurilla, vaikka olivatkin tosi paksuja. Puupalikat ruuvasin hyllyille kannattimiksi, saa sitten ikkunanpesun ajaksi kätevästi pois tieltä. Hyllyille on tarkoitus kerätä värillistä vanhaa lasia. Rikkinäisen ikkunan korjasin muovilla ja teipillä. Ruutujen väleihin laitoin tulitikkunippuja. (vanhojen ikkunoiden ruudut tuppaavat huurtua, kun lämmöt on nyt laitettu päälle)
Ikkunan vieressä on vanhoihin kehyksiin kirjoista leikattuja kuvia kertomassa vanhoista ajoista. Ajatus on laittaa kuvia seinälle paljonkin, kunhan joskus saisin aikaan teettää itse ottamiani. Se tuntuu olevan hankalaa...
Sohvan takana seinällä on vanha neulottu (tai virkattu) villapeitto ja sohvalla vanha petauspatja. Hyllyyn keräilin sieltä-täältä kaikki peltipurkit ja muuta sälää.
Lasten kokkailukeskuksen "astiakaapista" puuttuu vielä koukut. Punahilkka+susi-seinävaate on omaa tekoa, samoin kissa ja sohvalla nököttävä avaruuskoira.
Eihän tämä nyt niin hirveä muutos entiseen ollut, mutta ilme kirkastui ja siistiytyi. Lapsetkin ihailivat, että onpa täällä nyt siistiä.
Toiseen suuntaan en voinut kuvata, homma on vielä vähän kesken. Yksi kaappi pitäisi vielä maalata ja toinen korjata. Korkean kapean vanhan sivupöydän tahtoisin, en meinaa löytää mistään. Uusia huonekaluja en meille hyväksy, olen siitä vähän liiankin tarkka. Eteiseen tein kenkähyllynkin vanhasta lankusta ja kirjoista, koska inhoan kaupoissa tarjolla olevia vaihtoehtoja.
