Hitaalla

Kohta kaksi viikkoa on tauti sahannut minussa jäseniä. Niveliä kolottaa ja väsymys on melkein lamaannuttava. En tiedä onko tämä sikainfluenssa, en ole käynyt lääkärissä. Mitä se hyödyttäisi?
Kaikki ihana lumikin suli jo pois. Ehdimme käydä metsässä pulkkaretkellä lumen ja kuumeettoman päivän aikana. Luonto oli kaunis ja valoisa. Haluan kunnon talvet takaisin!

Paljon on ollut aikaa askarrella, kun ei ole voimat antaneet raskaammalle työlle sijaa. Kissoja on syntynyt melkein parikyymmentä lisää (myös vanhasta patjaraitakankaasta ja pellavasta) ja tämä sulavasäärinen hiiriherra on tehty vanhoista villasukista. Ohjeen nappasin uusimmasta Koti&Keittiö-lehdestä. Teki vaan mieli lisäillä kaikkea, mitä ohjeessa ei neuvottu (kuten viikset ja takki ja nenä).
Minun pitäisi saada voimat takaisin pian. Kolmen päivän kuluttua pitäisi olla pojan viisivuotiset, joita varten en ole pannut vielä tikkua ristiin. Koti on pyörremyrskyn jäljiltä, eikä ole lasten suuhun sopivaa juhlanaposteltavaa. Kutsukortitkin on tekemättä. Kai minä jaksan? Pakkohan se on.