lauantaina, toukokuuta 02, 2009

Tänään

Puhuin isän kanssa puhelimessa. Päätin lähteä lasten kanssa sinne ensi viikonlopuksi. Olo on huojentunut, vaikka vähän pelottaakin.

Saunoin rantasaunassa Päijänteen rannalla. Lapset olivat niin rasittavia, että rentouttavasta saunareissusta ei rentoa oloa saanut repimälläkään. Miksei aina voisi totella äitiä? Uskoa kerralla ja muistaa opit loppuelämänsä. Miksei?

Saunomisen jälkeen grillattiin makkaraa. Tajusin iltaseitsemältä syödessäni, etten ollut aamupalan jälkeen syönyt mitään. Maistui makkara.

Isän innostamana lähdin heti syötyäni etsimään korvasieniä. En nähnyt yhtäkään. Mutta kaksi tuntia kävelin YKSIN rauhassa ja hiljaisuudessa pitkin maita ja mantuja. Kuulin ihmeellisiä lintujen ääniä, löysin uskomattoman ihania metsikköjä ja unohdin kertaheitolla kaiken ärtymykseni.

3 kommenttia:

  1. Anonyymi9:41 ap.

    Kuvista saunalta ei kyllä välittynyt yhtään ärtymystä, vain autuaita lapsosia. Minäkin haluan korvasienimetsään!! Syksyn sienet jää kuitenkin mun osalta keräämättä..Pusihali. isopee.

    VastaaPoista
  2. Hyvä sua! (viittaan tuohon puheluun ja päätökseen).
    En minä vaan tiedä...(viittaan tuohon miksei lapset usko mitä niille sanotaan).

    VastaaPoista
  3. Anonyymi12:28 ip.

    I must digg your post so other folks can look at it, very helpful, I had a hard time finding the results searching on the web, thanks.

    - Norman

    VastaaPoista