Vihertää
Terassilla pariovien vieressä on muutama kiva esine, joista en luovu koskaan. On vanha puuveneen penkki, joka on lahonnut höyhenenkevyeksi. Löysimme sen metsästä mieheni kanssa joitakin vuosia sitten.
Pöytätaso on kirveellä veistetty paksu lankku purkutalosta. Pinta on musta, liekkö ollut savutupa. Lankku oli seinällä edellisessä asunnossamme. Vanha puu on minulle rakas materiaali. Lankun alla taas on vanhoja tiiliä jalkoina. Pyöreät kivet on vaan pakko kerätä talteen. Puu ja kivi sopii hyvin yhteen. Pajunkissat on laitettu vanhaan ruosteiseen pönttöön.

Viimereissulla mummolassa Alma ihastui mummon lentokoneesta saamaan pieneen tyynyyn niin paljon, että se piti saada kotiin mukaan. Vaikka tyynyssä ei ollut mitään päällistä, se sai nimen "lentokonetyyny". Päätin tehdä siihen asiaankuuluvan päällisen. Alma sai itse valita kankaat. Nyt se on paljon parempi.

Joulukaktus sekosi, kun vaihdoin siihen mullat. Kukkanuppuja on siellä täällä. Sain kukkia, kun tuttavani ostivat kuolinpesän. Reppanoita kasveja on ihana yrittää pelastaa. Seurata alkaako ne virkoamaan hoidolla ja huolenpidolla. Nyt ainakin onnistui. Kaksi pientä rääpälettä yhdistin samaan ruukkuun, uutta mustaa multaa ja valoisa paikka salista. Ehkä joulukaktuksella alkoi joulu pitkästä aikaa...

Tomaatit voimistuivat ihan silmissä, kun siirsin ne yksittäisiin turveruukkuihin. Yläkerrassamme on ns. viherhuone, jossa on ikkunat kolmeen suuntaan. Se on kuulemma kesällä todella lämmin paikka. Sinne aion laittaa tomaatit, ehkä myös kurkkua ja chiliä. Tomaatit kuulemma pärjäävät vallan mainiosti, jos istuttaa ne ämpäreihin tai muihin tarpeeksi isoihin astioihin. Olisihan se mahtavaa saada omaa satoa.