torstaina, maaliskuuta 19, 2009

Töissä lepäämässä

Lapset ovat olleet kipeinä. Korvatulehdusta, yskää ja nuhaa. Raskasta palvelijantyötä on siis ollut minun elämäni. Lähdin maanantaina miehen puolesta töihin, että sain olla edes hetken omien ajatusteni kanssa.



Tiskiltä tuijotin pari päivää tätä uskomatonta ompelukonetta. Miksi enää ei mikään ole noin kaunista? Pelkkää muovia ja valkoista tasaista pintaa. Ennen on sentään arvostettu myös esteettistä osaamista.
Olen syntynyt väärälle vuosikymmenelle.

1 kommentti:

  1. Ymmarran tunteesi, mutta ei nyt IHAN kaikki ole muovista eika valkoista. Vai mita?

    Loysin blogisi tanaan ja katselin kaikki postaukset. Kivoja kuvia ja kasitoita. Naistaulu ja kissat jai erikoisesti mieleen.

    Tulen kaymaan toistekin.

    VastaaPoista