Polku

Olemme löytäneet metsästä polun, joka kiertää kahden suolammen kautta. Molempien lampien rannalla on tulistelupaikka. 

Suot ovat ihania. Olen päättänyt käydä parin viikon välein polun kiertämässä ja kuvaamassa maisemat. Seuraan saman paikan vuodenkierron. 

 

Pakurisepustus

Minulta on pyydetty reportaasia pakurikäävän käsittelystä. No nyt tulee jonkinmoista selvitystä siitä, mitä teen pakurille ennen kitaan kaatamista.

Kun metsästä löytyy hyvä pakurikääpä (siis palaneen näköinen muhkura koivun kyljessä), kysyn maanomistajalta luvan sen ottamiseen. Vaikka käävät aiemmin kuuluivat jokamiehenoikeuksien piiriin (kuuluvat sieniin), eivät ne enää kuulu. Jokamiehenoikeudet päivitettiin juuri äskettäin. Olkaa siis tarkkoja mistä menette kääpiä ottamaan! 

Hassusti juuressa kasvaa tämä pakuri!

Sitten vaan kirvestä kehiin. Otan kaiken mustan ja "korkkimaisen" kasvuston mukaan. Sen kyllä huomaa, mistä alkaa terve puuaines ja mikä on kääpää. 

Palasia kuivumassa.

Tämmöstä se on.

Kotona paloittelen käävän pieniksi kökkäreiksi ja laitan kuivumaan ilmavasti puukehikosta ja kärpäsverkosta askarreltuun telineeseen jääkaapin päälle.    Toinen vaihtoehto on jo tuoreena vetää käävänpalaset tehosekoittimella rouheeksi ja laittaa vasta sitten kuivumaan. (hienontuu helpommin näin)

Rouhetta kuivumassa upeassa kuivaustelineessä.

Jos olen kuivannut kökkäreinä, pienennän ne tehosekoittimella jauheeksi/rouheeksi jonkinmoisen erän kerralla. Nyt tosin kun panostin LAATUKODINKONEESEEN eli aitoon Bamixiin deluxe-lisäosilla (mukana tuli mylly, joka hienontaa kahvinpavut ja pakurit), jauhan aamuisin mutteripannuun yhden kahvimukillisen annokseen tarvittavat kahvinpavut + pienen pakuripalan. 

Pakurinpalanen lillumassa kattilassa.

Valmista kamaa ihanassa mukissa, joka on ostettu 10 vuotta sitten Fiskarsista.

Valmis pakurijauhe on minulla lasipurkissa kahvivermeitten vieressä. Laitan sitä siis kahvin joukkoon ja toisinaan juon ihan teenä. Silloin keitän paria pakurikökköstä litrassa vettä 15-30min. Litkusta tulee laihan kahvin väristä. Se säilyy muutaman päivän jääkaapissa. Maku pelkiltään ei hivele minun makunystyröitä, joten laitan mausteeksi muuta teeainesta tai puolet kahvia ja puolet pakurilientä.  Pakurinpaloja voi muuten käyttää niin monta kertaa, kun niistä irtoaa väriä. Riittoisaa matskua!
 

Lomalla

 Oltiin pitkästä aikaa synnyinmaisemissani. Kolillakin käytiin ja rantakoivuista kopsuteltiin 4,5kg pakuria matkaan.

Maisemissa.

Päivänpaistetta.

Synnyinmaisemia.

Mökki, jossa loma hujahti.

 

 Syssymmällä

 Tänään join aamukahvit termarista kelon rungolla istuen. Auringonnousun seurasin metsässä. Kuuntelin, kuinka linnut alkoivat elämöimään sitä mukaa, kun valo astui maisemaan.

 Myöhemmin kuvasin tilhiä pihapihlajissa. Monikymmenpäinen parvi teki selvää marjoista.

Ahnasta porukkaa!

 Tuleva viikko onkin syysloma. Kolilla käydään ainakin ja synnyinseuduilla. En ole koskaan Kolin huipulla käynyt, vaikka lapsuuskodista on sinne vain reilun tunnin matka. Ihan älytöntä.