perjantaina, helmikuuta 13, 2009

Somistelua
Tässä on nyt kuva siitä kellosta, jonka ostin olohuoneeseen antiikkimessuilta. Se raksuttaa rauhoittavasti ja lyö tasatunnein. Minulle tulee hyvä ja turvallinen olo, jos kuulen kellon tikitystä. Ehkä se juontaa juurensa lapsuuden kodista, jossa vanha kello oli aikaa näyttämässä.

Ja tässä mallia siitä, miten hienot etumerkit polkupyörissä ennen oli. On kuin koru!
Eilen ja toissapäivänä olin somistamassa uutta liikettä. Mies laittaa kaverinsa kanssa vanhan tavaran kaupan Jyväskylään. Autoin asettelemaan tavaroita paikoilleen, purin laatikoita ja laitoin tauluja seinille. Sain paikan myös omille käsitöilleni. Oli mukavaa hääräillä taas oikein kunnolla. On kuitenkin jo aikaa, kun lopetin oman liikkeeni. Ihmisiä ei ole ollut ikävä, tavaroita kylläkin.

1 kommentti: