maanantaina, joulukuuta 21, 2009

Oi kuusipuu
Koristelin kuusen pihalle, koska emme ole kotona aaton seutua. Kuusessa on valojen lisäksi keltaisin silkkinauhoin koristeltuja talipalloja ja vanhanajan olkitähtiä. Nätti kun mikä ja linnutkin tykkää.
Tästä on tulossa erilainen joulu. Isälle viimeinen. Ahdistaa niin vietävästi. Olisi helpompi jäädä kotiin, mutta katuisin sitä loppuelämäni.
Viettäkää te ystävät kalliit ihana joulu. Nauttikaa tuoksuja, maistelkaa makuja ja olkaa ihmisiksi.

torstaina, joulukuuta 10, 2009


Se tulee vaikka väkisin
Siis joulu. Apua. Olen ollut yllättävän kiireinen, vaikka muuta ei ole syntynyt kuin kissoja.
Olkaa ihmiset iloisia puolestani, kissoja saa nyt ostaa myös kahdesta liikkeestä Jyväskylästä. Myös facebookin kautta on kissakauppa käynyt kuumana. Sormeni ovat kohta vereslihalla kirjomisesta, mutta ei pidä valittaa.
Eilen oli pakko pitää kissatauko. Askartelin ottamistani kuvista seinälle täytettä.
Tein myös pihalle kuusen kanaverkosta ja havuista. Keittiöön vääntelin tuoksuvan sydämen, aromeja antaa kanelitangot ja neilikat.

Kiitokset
Parolan asemalle mahtavasta hämärässä kuvaamis-vinkistä! Askartelin aamulla salamavalon ohjurin ja olen onneni kukkuloilla!

tiistaina, joulukuuta 01, 2009

Laiska tyhmä ja saamaton

En ole saanut aikaan kirjoittaa. Nyt on uusi läppäri. Pitäis sujua mallikkaasti kaikki. Paitsi elämä.

Kaikki mättää. En jaksa mitään. Tiskikoneen tyhjentäminen tuntuu samalta kuin halkopinon siirto paikasta toiseen. Tartun hommaan, jätän kesken, aloitan kolmannen, neljännen, siirrän niillä eteenpäin hommia, mitä oikeasti olisi jo pitänyt tehdä.

Joulunalusahdistus? Pimeysahdistus? Elämäntarkoituksettomuusmasennus?

Minä kuulen kaikki tämän talovanhuksen äänet, enkä voi keskittyä. Kuulen naapurin askeleet keittiössään, kynän lattialle putoamisen talon toisessa päässä. Jokainen ääni vie minulta ajatuksen ja joudun aloittamaan alusta.


Tuntuu, ettei maailmassa voi olla näin paljon ääniä. Odotan lunta, joka vaimentaisi äänet. Haluaisin hautautua lumen alle.