Viimeisiä lomapäiviä

Olen edelleen sairaslomalla käden takia. Joudun menemään kirurgin tutkittavaksi ja johonkin sähköhermotestiin. 

Vietettiin pitkä viikonloppu mökillä. Nautittiin auringosta ja luonnon antimista.

 

Vene

Vene on saatu käännettyä ja kevään katiskakalastus on alkanut. Hortaa eli villivihanneksia vedetään sen mitä keretään.

Kuulette varmaan äänen?

Katiskakaverit.

Katiskasaalis.

Minulla on muuten koneessa joku blokki, en voi laittaa kommenttia teidän kommenttienne perään. Viimeksi siis salaatissa oli poimulehtiä, suolaheinää, siankärsämöä ja voikukkaa.

Kuhaa nahka rapeaksi paistettuna ja perinteistä nokkosmuhennosta.

Joutsenpariskunta ylilennolla.

  

Kalajuttuja

 

Ihan kamalat määrät on kuhaa saatu ja syöty tänä talvena. Ja pyynnöstä esittelen meidän kalankäsittelyvälineistön.

 

Neljä tärkeintä.

 

Ylinnä jotkut perus kalasakset, saatu ilmaiseksi, koska ei ollut jousta. Eipä ole kuvassakaan. Mutta jousi on olemassa, otettu vanhoista oksasaksista.

 

Sitten peruspuukko, halpaa mallia. Kahva ei luista ja terä on terävä.

 

Sitten Marttiinin fileerausveitsi ja joku kahden euron filetti alinna. Aika letkeät terät, siis taipuisat. Marttiini on ystävältä meille hoitoon jäänyt.

 

Ei kovin erikoisia vermeitä. Kokeilemalla löytää itselleen sopivimmat työkalut.

 

Nam!

    Ruokakuvassa siankärsämön ja villikuminan lehdillä maustettua kuhaa, nokkosohraa ja lanttua+porkkanaa, papuja+sipulia. Ohra on aivan ihanaa!

Verkot järveen-vihdoinkin!

 

On turhauttava tunne, kun verkkolauta ei vaan toimi. Jää oli tänä vuonna niin surkeaa, ettei lauta kohvan takia näkynyt läpi ja sitä ei saanut epätasaisen alapinnan takia menemään suoraan. Ähräyksen jälkeen hanskat tiskiin ja apeilla mielin kotiin, takaraivossa ajatukset menetetyistä kuha-aterioista.

 

Välissä aikaa pari viikkoa. Aloin inttämään miehelle, että pakkohan ne verkot on saada jään alle. En pärjää ilman tuoretta kalaa, eikä kaupasta ihan periaatteessakaan kalaa ruveta ostamaan, jos kerran itsellä on vehkeet ja älyä sitä saada järvestäkin. 

 

Niinpä eilen vietimme rattoisat 4,5 tuntia jäällä ja laitoimme verkot perinteisin menetelmin järveen! Reilu viisimetrinen lauta ui usean avannon kautta vieden narua hitaasti mutta varmasti. Kaikki sujui lopulta hyvin ja 60 metrinen verkko siellä nyt pyytää ruokaa pöytään.

 

Narusta ote ja lautaa seuraavalle reiälle viiden metrin päähän.

Muutama reikä jäässä.

Esla pilkkikelkka hankijalaksilla on mahtava vempele! Mosku vartioi.

Sinne se verkko menee!

Kuumaa mehua ja kyttäyshommia.

  

Nyt kannatti ahvenia narrata. Parissa tunnissa nykästiin isoja ahvenia 56 kipaletta. Yli kilo oli fileillä painoa. Eilen oli keittoa ja leivitettyjä ahvenfileitä, tänään ahvenpurilaisia. Omasta kasvimaasta salaatit ja sipulinvarret väliin niin lähiruoka on parhaimmillaan!

Ihan pihalla

Kaikenlaista on touhuttu. Mosku on opetellut olemaan veneessä kiltisti ja siitä onkin tullut innokas verkko- ja katiskakaveri. On tullut mukavasti kalaa, ahvenkukkoa väännän tänäänkin.

Korvasieniä kerättiin pari litraa, nam nam. Muhennos on maistunut ahventen kanssa.   Puutarhassa kukkii nyt helmililjat ja narsissit. Paljon uusia kasveja on noussut esiin, kun haravoin paikoista, joita ei ole pidetty kunnossa aiemmin. Löytöinä esim. piparjuuri ja isot tuherot ruohosipulia!  Kyläseura lupasi minulle ilmaiseksi vähän jo harmaantuneita lautoja, joista rakennan kohopenkit uudelle kasvimaalle. Ihania ovat!

Melomassa kävin taas eilen. Lähdin vasta yhdeksän jälkeen illalla. Oli täysin tyyntä, mitä nyt kalat tekivät rinkuloita veden pintaan. Seurasin kaislikossa silkkiuikkuja enkä jäänyt katumaan sitä, että pitkä putki tuli otettua mukaan. Aurinkokin laski yhtenä tulimerenä. 



Päijänne

Nyt tehtiin päiväretki Päijänteelle. Ajatushan oli olla teltassa yksi yö, mutta telttapaikkaa autiosaaressa valitessamme huomattiin teltan unohtuneen kotiin. Hups! Urhea puoliskoni souti sitten melkein 35 kilometriä päivän aikana. Ja voin kertoa, että nyt on punaista nahkaa ja vesirakkuloita.

 

Herra Jääkausi teki lapsille uima-altaan.

Saariston lapset.

Härkälintu

Söpöä. Kelpais mulle.

Löydettiin mahtavia paikkoja ja nähtiin hirmuisesti lintuja. Syötiin nuotiolla eväät, uitiin ja saatiin kuha. Äsken se saalis muutti meidän mahoihin ja hyvin upposi! 
 

Jäässä/jäällä

 Jäällä oltiin ja hurja saalis oli 3 ahventa ja maailman pienin kiiski. Poika innostui niin, että illalla piti askarrella kala onkeen ja muuttolaatikkoon avanto. Aamulla miehet lähtevät kaksistaan uudelle yritykselle, paistetut ahvenet maistuisi.

Elämä jatkuu (kai?)

Aurinko ja luonto ovat tehneet ihmeitä. En ole enää ihan rikki koko ajan, vaan nautin metsissä samoilusta, ulkoilusta, korvasienijahdista ja pienistä vaatteista. Tänään söimme viisi vuotiaan poikani saalistaman kuhan. Heti kesän ekalla kalareissulla tuli saalista! Ja oli herkkua. Viikonloppuna on hautajaiset. Kerään voimia olemalla ajattelematta koko tapahtumaa. Järjestelyt on jo tehty, joten olen halunnut väistää turhan vellomisen. Se päivä on edessä jokatapauksessa.

Kesä kesä kesä kesä!!!
Ulpukoita

Juhannusruusuja

Mansikoita

Kotipellot

Saalista

Peltojen vuokraaja on iloksemme laittanut rypsille tilukset. Alkaa näyttää ihanalta! Jättiläismäinen juhannusruusupensaskin kukkii, vaikka juhannus meni jo. Tuoksu on huumaava.
Olimme vanhempieni luona käymässä. Kaikki meni loistavasti. Jäimme vielä ylimääräiseksi yöksi veljeni luo. Isä voi olosuhteisiinnähden ihan hyvin. Painoa on pudonnut 15 kiloa ja aina väsyttää, mutta lapset nauttivat ukin seurasta. Minäkin.
Kotiin palattuamme tuli kaksi serkkuani + toisen perhe meille pariksi yöseuduksi. Pääsin miehen kanssa kahdestaan yökalaan ja sain 2,5 kiloisen hauen. Tänään se grillattiin ja nautittiin parempiin suihin. Rouva Hauki maistui erityisen hyvin nuorimmaiselleni. Silmätkin piti saada syödä.