sunnuntaina, syyskuuta 11, 2011

Väliin jotakii
Minulla on kaihomieli. Koulun vihonviimeinen lähiopetuspäivä on taakse jäänyttä elämää. Yösuunnistettiin ja päiväsuunnistettiin ja nukuttiin erätovereitten alla vesisateessa. Harjoiteltiin nuotiohommia ja ruokahommia ja solmuja ja köysiä. Kirveet teroteltiin tahkolla ja testailtiin omia keittimiä. 
 
Miten voi olla näin ikävä? En ole varmaan koskaan oppinut näin paljon asioita, mitkä minua ihan tosissaan kiinnostaa. Minä olen laittanut kaiken rahan retkeilyvarusteisiin, askarrellut niitä itse, etsinyt tietoa netistä ja kirjoista. Olen innostunut liikunnasta monella tapaa, aamullakin nousen kuudelta lenkille. Minä olen muuttunut. Olen saanut paljon enemmän, mistä osasin haaveilla.
 
Sankar jylhän kuusiston.
  Viimeaikoina on ollut hauskoja juttujakin. Ekaluokkalainen oli kirjastoautossa ääneen ajatellut: "Oliskohan täällä äitille aikuisten eräjormakirjoja?"
 
  Ja toinen ihana asia: hommasin Huuto.netistä bushcookerin ja olen aivan ihastunut siihen! Uskomattoman vähällä puumäärällä saa ruokaa laitettua, ai että. 

5 kommenttia:

  1. Aikuisten eräjormakirjat :D Ihana!

    VastaaPoista
  2. (=D hi hii... eräjorma... Muutoin nuo ajatukset oppimisesta ja muutoksesta ovat ajatuksia herättäviä!

    /m

    VastaaPoista
  3. Anonyymi10:07 ap.

    Nomut nomut, eihän se tohon lopu, sehän on vasta alku! Nyt sinulla on kokemus ja osaaminen tehdä työtä unelmiesi alalla ja viedä muita eräunelmiisi, unelmiinsa ja se vasta palkitsevaa onkin! Mikä on seuraava siirtosi?

    VastaaPoista
  4. Anonyymi11:33 ap.

    Ei se siihen lopu, tuo on vasta alku! Nyt sinulla on ammatti rakastamasi lajin parista ja mahdollisuus viedä muita eräunelmiisi! Mikä on seuraava suunnitelmasi?

    VastaaPoista
  5. Uusia kuulumisia odotellaan.
    Kaikkea hyvää elämääsi.

    VastaaPoista