lauantaina, helmikuuta 26, 2011

Testing testing

Yön yli retkellä eräsuksilla ahkio perässä meni miten meni. Ahkio toimi hyvin, oli kevyt vetää ja tuli perässä moitteetta. Kertaakaan ei kaatunut. Suksiin olisi pitänyt laittaa reilusti enemmän pitoa. Ylämäessä otin sukset pois ja kävelin pohkeet vinkuen. Itse hiihtotouhu kuitenkin oli mukavaa, nautin rauhallisesta etenemisestä, koska aikaa oli myös katsella ympäröivää luontoa.
Sauvat oli auttamattomasti liian lyhyet. Pidemmät on hommattava ennen seuraavaa reissua.


Sitten yöpymiseen. Ohhoh. Ei menny niinku Strömsössä... Marmotin kupoliteltta tuli pystytettyä tampatulle lumipohjalle, petipaikalla oli kaksi makuualustaa (toinen perus solumuovia, toinen Fjällrävenin talvikäyttöön suositeltu solumuovi) ja kaksi makuupussia sisäkkäin. Kuulostaa ihanan lämpöiseltä ja mukavalta, eikö?

Illalla nuotiolla hengailun jälkeen yritin reilut kaksi tuntia kieriskelin makuupussissa ja yritin päästä uneen. Ei tulosta. Varpaita paleli, maata kohti oleva kylki jäätyi ja nenä myös.
Luovutin ja laitoin nuotioon taas tulet. Istuin tuntikausia tulilla ja mietin kaikenlaisia. Harvoin tulee niin perusteellisesti asioita ajateltua, kun yksin elävää tulta tuijottaessa.


Minulla oli saappaat, joitten pitäisi pitää jalat lämpiminä yli 50 asteen pakkasessa. En kuulunut sen pakkasarvon määrittämisen tehneeseen testiryhmään, en todellakaan! Kenkien pohjan läpi hohki kylmää huopapohjallisista ja villasukista huolimatta. Varpaat oli tunnottomat ja ne piti sulattaa nuotiossa takaisin tähän maailmaan. Pakkasta oli yöllä -30.


Siispä vein reissun jälkeen vanhat maailman lämpimimmät lapikkaani suutarille. Niitten pohjat oli murentuneet käyttökelvottomiksi, enkä ollut raaskinut aiemmin korjauttaa. Uudet pohjat maksaa 60 euroa. Nyt päätin, etten ala aina uusia kenkiä ostamaan, koska pakkasenkestävyyslupaukset on ihan täyttä huuhaata. Lapikkaillani olen tarennut 30 asteen pakkasella ilman sukkia. Ne on vuorattu lampaankarvalla. Eiköhän niillä tauot tareta tästä eteenpäin. 

6 kommenttia:

  1. Kuulostaa kuitenkin reissulta, joka jää mieleen :) Vaikka kaikki ei mennytkään niinkuin piti. Olet kyllä rohkea, kun tuollaisella pakkasella yövyt metsässä :) Itse suunnittelin pientä yön yli retkeä keväälle. Sitten, kun ei ole enää kovin yöpakkasia.

    VastaaPoista
  2. Jäihän se mieleen. Kun oli aamulla saanut varpaat sulamaan ja lämmintä aamiaista napaan, kaikki yön hytinät alkoi unohtua. Ja selvisi sekin, että hengissä selviää kovistakin pakkasista...

    VastaaPoista
  3. Upeat sukset! Mulla on samanhenkiset, samanlaisilla siteilläkin, ja nyt korjausprojektina yhtä vanhat teräskanttiset tunturiversiot, jotka pitäisi saada kuukauden päästä vaellukselle mukaan. Puusuksissa on tunnelmaa! Onko sulla tervat pohjassa ja sitten pitovoidetta vai miten?

    Yhdellä reissulla on ollut reilut -32 pakkasta ja nukuin teltassa makoisesti - tosin varmaan siksi kun en tiennyt, että oli niiin kylmä...

    VastaaPoista
  4. Ja edellinen kommentti oli siis minun. Meinasi tulla (ja tulikin) identiteettihäiriö.

    VastaaPoista
  5. Olen nuo sukset löytänyt joskus roskiskatoksesta, tuskin oli koskaan hiihdetyt. Annoin isälleni joululahjaksi ja isä niillä metsällä kävi monta vuotta. Nyt isän poismenon jälkeen otin sukset itselleni, putsasin pohjat ja laitoin oikeaa lappalaisen tervanpolttajan tervaa. Pikapitoa vähän sipaisin myös, mutta liian varovasti.
    Kämppä tuoksui tervalle päiväkausia.
    Mikä makuupussi sinulla on? Olen tosi arka kylmälle, haluan liikkua koko ajan, jos on paljon pakkasta. Makaamisessa jäädyn.

    VastaaPoista
  6. Tervaa pitäisi minunkin hankkia, ajattelin ostaa sälesuksitervaa kun sitä ei tarvitse kuumentaa pohjiin, homma kun pitää tehdö kerrostalokämpässä.

    Tuolla reissulla, jolla oltiin jopa alle kolmenkympin pakkasissa, minulla oli päällekkäin untuva- ja kuitupussit, untsikan tcomf -4 ja kuidun +5. Muilla talvivaelluksilla on riittänyt tuon untuvapussin (Haglöfs Goga pro 8) sisään ohuempi kesäuntsikka.

    VastaaPoista