Nimismiehen kiharat

2012-01-20T14:57:00.000+02:00

Painopaine

Paino ei tipu. Kohta kaksi viikkoa takana tätä vähähiilihydraattista elämää, lenkkeilyä ja veden litkimistä ja tuloksena miinus kaksi kiloa. Blaah. Nyt kai pitäisi alkaa tapahtumaan, pääkipu ainakin on semmoinen. Tai sitten aivoni laihtuvat.

Saatiin verkot järveen. Pelotti ihan kamalasti. Jäällä on paljon vettä, vaikka jää onkin 15cm paksua. Tänään verkosta tuli kaksi lahnaa ja sulkava. Ei siis (vielä) kuhaa lautaselle.

Joululahja on kätevä pilkkivaate.

Tänään tein itselleni kamalanmakuisen pirtelön: verigreippiä, vihreää hapanta omenaa, tuoretta inkivääriä ja selleriä. Yäk, mutta join kaiken.

Tänään pääsen lenkille vasta pimeällä. En anna itselleni lupaa pinnata. Tulevat jännittävät työhommatkin kannustavat kohottamaan kuntoa. Kävelyllä on sitäpaitsi aikaa ja rauhaa miettiä ja suunnitella.

Verkko hangessa.

2012-01-15T09:16:00.000+02:00

Uudet kujeet

Joulu meni mukavasti mökillä, loma oli liian pitkä ja mässäilin kuin lopun edellä. Ja sen kyllä huomaa.

En tiedä olenko mennyt jonkun "keski-ikäinen nainen-rajapyykin" ohitse, mutta jokainen konvehti jäi lantiolle. Ja naamaan ja mahaan ja reisiin. Yäk. Siirryin jossain loman vaiheessa käyttämään miehen housuja.

No onneksi arki tuli vastaan, lopulta. Olen nyt viisi päivää ollut mahdollisimman vähillä hiilihydraateilla ja mahdollisimman paljolla liikunnalla. Kaksi kiloa on jo poissa.

Olen kävellyt sauvoilla ja ilman, lumikenkäillyt, yrittänyt parantaa lihaskuntoa painoilla ja ilman ja juonut hirmuisen paljon vettä. Olo on tosi energinen ja mielikin on parempi kuin aiemmin. Pahaa tosin teki leipoa lapsille ruisleipäsiä, kun ei itse saanut niitä maistella...

Ajattelin, että koska olin niin sitkeä ja voimakastahtoinen, että sain tupakoinnin lopetettua, onnistun myös tässä. Aion laittaa itseni mahdollisimman hyvään kuntoon. Haluan pitkäkestoista kuntoa ja kaiken roikkuvan ja löysän napakaksi ja tiukaksi. Pidän hiilarit lähellä nollatasoa 3-4 viikkoa ja opettelen sitten elämään vähillä, mutta hyvillä hiilihydraateilla. Ja tulevaisuudessa aion sallia itselleni pienet herkuttelut toisinaan.

Orava-asento.

Muistakaa äänestää! Itse jo kävin. Äänestin suvaitsevaisuutta.

2011-12-22T11:23:00.000+02:00

Loppurutistus

Joulujuhlat juhlittu, todistukset saatu ja loma aloitettu herkuttelulla ja Karhu-elokuvalla. Viimeinen lahjalapanen ranteen kohdalla menossa, illalla paketointi ja auton pakkaaminen. Aamulla autoon soimaan Leevi & the Leavings joululauluineen ja keula kohti mökkiä. Rauhallista ja mukavaa (makoisaa) joulua!

Revontulitanssia päiväkodin joulujuhlassa.

2011-12-17T19:16:00.000+02:00

Omat asiat

Minun aioihin on alettu puuttumaan. Siis sellaiset, joille asiat ei millään tavalla kuulu. Miten tästä maailmata tuli näin ahdas paikka? Eikö ihmisillä ole omissa asioissa tarpeeksi huolehdittavaa? Itselläni ainakin on omissa ihan kylliksi. Liikaakin.

Satojen kilometrien päästä on helppo neuvoa, miten minun tulisi hoitaa ihmissuhteeni ja mitä mieltä saisin mistäkin aioista olla. Tuntuu että ihmiset, jotka mainostavat itseään suvaitsevaisiksi maailmankansalaisiksi, ovat niitä kaikkein suvaitsemattomimpia ihan normaaleissa arkisissa asioissa.

Ihan sama. Pitäkää tunkkinne. Minulta on pyydettävä anteeksi, jos minua loukataan ja minun elämässäni pätee sananvapaus. Onneksi on oikeitakin ystäviä.

2011-12-16T09:10:00.000+02:00

Hetki vielä

Jouluun siis. Tänä vuonna olen ollut kiltti ja saan hartaasti toivomani lahjan. Meidän perheessä ei aikuiset yleensä lahjoja saa (mikä on tosi tylsää), mutta nyt olimme molemmat takkien tarpeessa. Myimme turhaa tavaraa Huuto.netissä ja saimme kasaan omaa lahjarahaa. Minulle tulee tämä! Olen siitä haaveillut siitä lähtien, kun kuvan ensikertaa näin. En yleensä ole vaatteitten perään, mutta nyt ihastuin!

Lapsille on lahjat valmiina, yksi lapanen enää kesken. Yksi piparisatsi on jo syöty, piti tehdä uusi taikina. Onnistuin saaristolaisleivässä niin, ettei lapset muuta leipää söisikään.

Jouluksi päästään taas paratiisiin (=mökille). Kotona ei siis tarvitse puunata kaappeja, komeroita, hellanalusia tai mikrontakusia. Joulu nautitaan, syödään ja huilataan. Seikkaillaan taas kynttilän loimussa niinkuin viime jouluna (täällä).

Kauneimmat joululaulut.

Nauttikaa tekin kaikki! Rauhallista joulua.

2011-12-07T10:41:00.000+02:00

Lunta!

Vihdoinkin lunta, ihanaa. Harmittava takaisku oli, kun tulin kipeäksi ennen näyttökokeita ja valmistuminen siirtyy nyt toukokuulle. Mukava asia oli, että pääsimme miehen kanssa kahdestaan mökille. Olipa ihanan rauhallista!

Herkkua mökillä: halsterilohta leivinuunissa.

2011-11-23T09:02:00.000+02:00

Harmaata

Ei ole jotenki napannu täällä pyöriä. Odotan niin kovasti lunta, stressaan kaikkea tulevaa ja yritän saada rytmistä kiinni. Koulun loppunäyttökoe siirtyi alkamaan ensi maanantaina, enkä ole harjoitellut muuta kuin lintujen tunnistusta. Työkuvioita on suunniteltu kahden kokeneen eräoppaan kanssa, jo kaksi antoisaa palaveria on tullut käytyä. Keskimmäisen seiskavuotiskemut oli eilen ja hulinaa riitti. Naapuriin on muuttanut pariskunnan lisäksi kissa, jonka perään koiramme vinkuu ikkunassa. Se on todella rasittavaa! Mitä mieltä muuten olette, voiko kissaa pitää vapaana koulun ja päiväkodin pihassa?

Ilahduin, kun kuulumisiani kyseltiin. Olen käpertynyt tänne kaiken ulkopuolelle, ei me missään käydä. En ole edes lenkkeillyt entiseen malliin ja huomaan housunnapin painavan mahaa. Pitäisi ryhdistäytyä.

Mutta ruoka-asioissa on edistytty. Ollaan ihan tosissaan vältelty lisäaineita. Se ei ole niin hankalaa kun voisi kuvitella. Nytkin synttärikemuille tein sitruunasimaa, ettei tarvinnut limsaa juottaa lapsille. Hyvin upposi!

Mä painan nenän vasten kylmää ikkunaa...

Kun tekee ruuat alusta loppuun itse, ei lisäaineita tarvitse pelätä. Lihaliemikuutioita ei tarvitse, kun laittaa tarpeeksi kasviksia ja mausteita. Kahviakin olen vähentänyt ja aamukupillisen lisäksi juon päivällä ja illalla kupilliset pakuriteetä.

Pakurikääpää

Ja kaikkein parasta on se, että tupakkaan en ole koskenut! Puoli vuotta reilusti ilman jo. Ei se enää aikoihin ole edes mielessä käynyt.

2011-09-11T22:30:00.000+03:00

Väliin jotakii

Minulla on kaihomieli. Koulun vihonviimeinen lähiopetuspäivä on taakse jäänyttä elämää. Yösuunnistettiin ja päiväsuunnistettiin ja nukuttiin erätovereitten alla vesisateessa. Harjoiteltiin nuotiohommia ja ruokahommia ja solmuja ja köysiä. Kirveet teroteltiin tahkolla ja testailtiin omia keittimiä.

Miten voi olla näin ikävä? En ole varmaan koskaan oppinut näin paljon asioita, mitkä minua ihan tosissaan kiinnostaa. Minä olen laittanut kaiken rahan retkeilyvarusteisiin, askarrellut niitä itse, etsinyt tietoa netistä ja kirjoista. Olen innostunut liikunnasta monella tapaa, aamullakin nousen kuudelta lenkille. Minä olen muuttunut. Olen saanut paljon enemmän, mistä osasin haaveilla.

Sankar jylhän kuusiston.

Viimeaikoina on ollut hauskoja juttujakin. Ekaluokkalainen oli kirjastoautossa ääneen ajatellut: "Oliskohan täällä äitille aikuisten eräjormakirjoja?"

Ja toinen ihana asia: hommasin Huuto.netistä bushcookerin ja olen aivan ihastunut siihen! Uskomattoman vähällä puumäärällä saa ruokaa laitettua, ai että.

2011-09-09T21:37:00.000+03:00

Lemmenjoki osa 1

Ajattelin jotain reissusta kertoa. Kirjoitin jopa matkan aikana retkipäiväkirjaa, ihan joka ikinen ilta jaksoin raapustaa. Kuvat kuitenkin kertonevat enemmän.

Ravadasköngäs


Ravadasköngäs

Ravadasjärvi erämaa-alueella. Ihana paikka.

Jäkäläpää-tunturin laella sijaitsee maailman syrjäisin kirjasto. En lainannut mitään, rinkka painoi ihan tarpeeksi ilman hengenravintoakin.

Yksi kauneimmista leiripaikoista! Olimme matkalla Morgam-Viipukselle ja löysimme vanhan nuotiokehän tunturipuron läheltä. Maisema oli mahtava odotella auringonlaskua katsellen unta.

Porojen poluilla.

Morgam-Viipuksen huipulla tuuli kovaa ja oli helppo hengittää.

Kivikekoja näki yhden jos toisenkin. Tämä löytyy Morgam-Viipukselta.

Puro tunturin juurella.

Juokseva vesi kodin lähellä on mukava asia. Ja jos teltan ikkunasta näkyy tunturi, se on myös plussaa. Paikka on jossain suht lähellä Takkivaaranjärveä ja Viipustuntureita.

Kahvi on parempaa, jos sen keittää tunturipuron vedestä. Uskokaa.

Jossain korkealla ja silmissä siintää vielä korkeampi paikka. Sinne menossa.

Vaellus alkoi Njurgalahdesta jokiveneellä 15km päähän Ravadaskönkään putouksille. Sieltä Ravadasjärvelle kalastamaan ilman tulosta. Seuraavana Jäkäläpään "lentokenttä", Morgamojan Kultala, Kultasatama ja Morgam-Viipus. Matka jatkuu vielä.

2011-08-26T12:09:00.000+03:00

Lemmenjoki

Koukussa ja pahasti. Lapinhulluus tais iskee. Viikko tuntureilla siihen tarvittiin, ei siis paljoa. Kuvassa näköalaravintola, edessä siistää Joenkielinen ja takana Morgam-Viipus. Minulla oli niin hyvä olla tuolla, etten olisi ikinä uskonut. Oli helppo hengittää, näki niin kauas, että maailma vaikutti olevan kokonaan edessä. Vietin hiljaisia hetkiä oman pääni sisällä (siis en ajatellut yhtään mitään ja se on minulle harvinaista). Olin osa luontoa. Tuntui, että kuulun sinne, olen aina juonut suoraan tunturipurosta ja kahmaissut kouraani mustikoita tunturin rinteeltä. Minä seurasin selältään tunturissa, kun piekanat kaartelivat päälläni. Ja ne pilvet, minä melkein ylsin niihin.

2011-08-10T21:07:00.000+03:00

Kaikki muuttuu

Ei varmaan ole koskaan niin kovasti harmittanut, kun viime viikolla. Vaellusta edeltävänä iltana selvisi, että yhden reissulle lähtevän polvi oli muuttunut lentopalloa muistuttavaksi liikkumattomaksi möhkäleeksi. Siis vaellus peruttu toistaiseksi. Rinkka oli käytännössä pakattu. Ruuat oli valmiina, kaikki. Voi että minä kiroilin ja itkutkin päästin. Kakkapylly että harmitti! Hoidin raivolla puutarhahommia ja itkin.

No sitten kun palaneet hermot vähän laantuivat, suunniteltiin tulevaa viikkoa uudelleen. Päätettiin luopua autosta ja saatiin järjestettyä tilalle parempi. Haettiin se, yövyttiin reissussa lapsuuteni maisemassa. Nautittiin uudesta tehokkaasta hyvin kiihtyvästä ilmastoidusta automaattivaihteisesta autosta. Kotona hengähdettiin ja seuraavana päivänä suunnattiin mökille keskelle ei mitään (sama paikka esiintyy aiemmissa teksteissäkin).

Väsynyt mökkiläinen.

Otin kajakin mukaan harmitusta lieventämään. Mökillä syötiin herroiksi! Oli savumuikkuja, muurikkamuikkuja, grilliherkkuja ja tietysti mustikoita monella tapaa. Neljä vuorokautta mökillä vei ajatukset pois menetetystä vaelluksesta. Sain vieläpä käytyä kunnolla melomassa ja keräsin ämpärillisen isoimpia mustikanmöllyköitä,mitä olen ikinä nähnyt!

Nyt on vaellus sovittu uuteen ajankohtaan, tulevalle viikolle. Lähdemme tiistaina ajamaan kohti Lemmenjokea. Autuus ja onni. En hehkuta enempää, jos taas käy jotain ja retki peruuntuu. Mutta innolla odotan.

Nämä kotonaolopäivät on käytetty tehokkaasti säilöntähommiin. Kuivuri pauhaa alituiseen, kellarissa on 32 purkkia kaikenmaailman hilloja ja tänään aloitettiin mehu-urakka. 15 pullollista tuli punaherukkamehua, vaikka marjoja kerättiin vasta 2,5 ämpärillistä. Vielä riittää hommaa loppuviikoksi. Yrttejä olen kuivannut ihan hirmuiset määrät myös.

Sienivoittoista on ollut meikäläisen ruokavalio. Eilen kanttarellimuffineja, kanttarellipitsaa (oli siinä muutakin) ja tänään orakasrisottoa. Minä niin kovasti tykkään tuoreista sienistä!

Tämä on jonkin kotiseutumuseon vilja-aitta. Ihana museo.

Ja nyt se koulukin alkoi. Meillä on taas rytmi perheessä. Nuorin päiväkotiin, keskimmäinen ekalle ja vanhin kasille. Aavistelen kiireitä vanhempainilta- ja juhlasesonkeina. Voi hulluutta, kolme eri laitosta...

Kuvassa kolme polvea samaa sukua. Kalamiehiä kaikki.

Nyt kampean itseni kylelleen, luen hetken kesken olevaa Pentti Linkolan "Voisiko elämä voittaa"-kirjaa, katson Housen ja nukahdan ennen toista mainostaukoa.

2011-07-30T11:37:00.000+03:00

Mustikka-ahistus

Ihan jo pelottaa miten minun kohta käy. Maanantaiaamuna on lähtö Lemmenjoelle. Olen tottunut syömään joka aamu ja päivä ja ilta mustikoita. 9 vuorokauden mustikkatauko, apua!

Olen ollut iloinen viimekesän pölynimuriin yhdistettävän marjansiivousvempeleen ostosta. Meniköhän tuo lause ihan oikein? Kuitenkin, sillä siivous sujuu sukkelasti. Talven mustikat on pakkasessa ja hillona kellarissa. Tänään tein aamiaiseksi muhkeita mustikkapannareita. Kyllä kelpasi!

Reissu jännittää jo kovasti. Tänään lyhennän Fjällrävenin housujen lahkeet, leivon suklaapähkinäkeksejä ja annostelen retkiruuat päiväkohtaisiin pusseihin. Ai niin, löysin eilen kirppikseltä kolmella eurolla tummansinisen Fjällrävenin takin. Nyt minulla on kaksi samanlaista mutta eriväristä.

2011-07-29T09:36:00.000+03:00

Myrskyn jälkeen

2011-07-26T09:48:00.001+03:00

Lisää perinteistä ruokaa

Yritän selittää, miten teen ruisleipää. Siis kunnon hiivatonta hapanleipää. Ruislimppua.

Selittäminen on hankalaa, koska en mittaa mitään. Ja tämä tapa on kummallinen, koska mittaan kaiken kaiken muun, paitsi leipien leivonnassa. Oolsprait, nyt se alkaa. Kerron mitä tein viimeksi.

Otin jääkaapin yläkaapista taikinakulhon, joka oli likainen. Reunat kuivuneessa taikinassa. Se oli siis leivänjuuri. Lorautin kulhoon kuumaa vettä ja vispilällä vähän yritin saada taikinakokkareita sulamaan veden sekaan.

Parin tunnin (itseasiassa sitten kun muistin) lisäsin vähän kuumahkoa vettä ja ruisjauhoja. Lisäsin velliin ruisleseitä, kaljamaltaita ja pellavansiemeniä kutakin kourallisen. Sekoitin vispilällä huolella. Mönjä näytti löysältä velliltä. Jätin liinan alle seuraavaan päivään.

Taikina aamulla. Tuoksu on voimakas.

Aamulla, kun olin laittanut kahvit kiehumaan, kurkistin liinan alle. Hyvin oli kohonnut! Lisäsin jauhoja niin, että taikinasta tuli paksuhkoa puuroa. Jätin liinan alle vielä kolmeksi-neljäksi tunniksi.

Vieläkin taikina oli kohonnut. Irrotin (melkein) kaiken jauhokasaan pöydälle. Muistin jättää juuren kulhon reunoille. Vaivasin ja vääntelin taikinaa jauhokasassa. Ruisjauhot loppuivat kesken, joten alustaessa käytin vehnäjauhoja. Yleensä neuvotaan alustamaan taikinaa kauan, ainakin 30 minuuttia. En tee niin. Kerran tein, ja leivistä tuli kivikovia. Riittää, että saa muotoiltua leivän. 10 minuuttia on ehdoton maksimi meikäläisellä.

Alustusta.

Muotoilin kaksi pyöreää limppua, pistelin haarukalla reikiä ja peitin liinalla. Annoin olla aika kauan, jotain pari tuntia varmaan. Sitten uuniin 300 asteeseen 10 minuutiksi. Sitten 250 asteeseen vartiksi, sitten 200 asteeseen vartiksi, sitten 150 asteeseen puoleksi tunniksi.

Pyöritellyt limput liinan alle kohoamaan.

Valmista! Voita (ei mitään kasvirasvoja, vaan lisäaineetonta oikeaa voita tai Oivariinia) päälle ja lasi tosi kylmää punaista maitoa. Lupaan ainakin sen, että tekee mieli ottaa toinenkin siivu.

Ihan hirmuisen hyvää. En valehtele.

2011-07-25T09:43:00.000+03:00

Herkkupullaa

Kahvin kanssa pitää saada kunnon pullaa. Mieluiten tungetaan niihinkin jotain lähimetsästä.

Kerrankin kahvit oikeista kupeista.

Peruspullataikinaan raastetaan yhden sitruunan kuori.

Pullasolmuja kohoamaan pellille.

Painetaan syvennykset mönjälle.

Syvennyksiin laitetaan vanhanajan vaniljakastiketta (paksuna versiona).

Mitä enempi, sen parempi.

Päälle marjoja, nyt tuli lakkoja ja mustikoita. Ihan tuoreet olis nätimpiä, nämä oli olleet vuorokauden jääkaapissa.

Munaa reunoille.

Sulaa nautintoa.

Aikas hyviä. Kannattaa kokeilla.

2011-07-24T17:18:00.000+03:00

Henkisesti 70

Illalla viisi henkeä veneessä auringonlaskuun asti.

29 ahventa saaliina.

Ahvenet ruodottomiksi nahattomiksi fileiksi.

Paisto runsaassa voissa valurautapannulla.

Fileet lautaselle odottamaan hetkeksi.

Pannulle voita, 15minuuttia etikassa liotettuja kurkkutikkuja, päälle paistetut ahvenfileet.


Sitten purkki kermaa, ripaus suolaa ja pippuria.

Ruuan nimi on kurkkuahvenet. Lisukkeena oli keitettyjä perunoita, salaattia ja itse samana aamuna tehtyä hapanruisleipää. Alkuruokana tattikeittoa, jälkkärinä kahvit ja herkkupullat.

2011-07-22T08:29:00.000+03:00

Sade

Meidän pihalle teki rankkasade valtavan lätäkön. Tai paremminkin lammikon. Siitä otettiin kaikki ilo irti!

Olen taas eilen syönyt paremmin kuin aikoihin. Lounaas: jauhelihapihvejä, veneperunoita (oikein yrttisiä), papupekonihuttua, kanttarellimuhennosta ja salaattia. Illallinen: omatekoista pitsaa, jossa täytteenä punikkitatti, sipulia, yrttejä omalta maalta ja aurajuustoa.

Nyt lähden melomaan. Tein jo eväät jääkaappiin viilenemään, eväsmehu kylmenee pakastimessa, puhelin ja kameran akku latautuvat. Järvi on peilityyni ja aurinko paistaa. Minun paratiisi on tyynen järven pinnalla.

2011-07-21T07:10:00.000+03:00

Menoja

Siis rahan suhteen. Auto on niin sökö, ettei kannata katsastaa, joten pakko hommata uusi. Ilman autoa ei meidän perhe pärjää. Kauppaan on 15km ja bussilla kulkeminen on ihan käsittämättömän kallista.

Ja sitten meni käytössä olleen läppärin näyttö rikki. Kaikki minun kuvat ja systeemit on siinä koneessa. Auts. En vielä tiedä mitä pitää tehdä.

Mutta jotakin mukavuuksia myös! Sain vihdoinkin kuulla, mihin pitkä vaellus 1. päivä elokuuta kohdistuu. Menemme Lemmenjoelle. Jiihaa! En ole ikinä siellä käynyt ja odotan innolla!

Toinen mukavuus: mustikoita ja kanttarellejä on löytynyt kiitettävästi. Eilen ostin myös mansikoita, keitin osan hilloksi raparperin kanssa.

Juokseminen maistuu. Jaksan nyt juosta koko 3km lenkin, vaikka siinä onkin yksi kamala ylämäki. Kokeilin eilen lenkkiä paljasjalkakengillä ja tykkäsin kovasti. Kävin myös sienessä Feelmaxit jalassa.

Tupakoinnin lopetus on pitänyt. Vietin viime viikonlopun leirintäalueella seurueessa, jossa kaikki muut veti röökiä koko ajan. Ei tehnyt mieli yhtään, vaikken enää käytä edes laastaria tai purkkaa. Joten voin nimittää itseäni voittajaksi!

Tämä kuva on vanhan läppärin uumenista. Haluaisin kyseisen taulun. Ihana!

2011-07-14T23:02:00.000+03:00

Question = kysymys

Should here be some writing in english too? I have noticed, that many people from far away are reading (or just looking) my blog.

Please tell me, so I can make you satisfied. If it´s possible with my poor english.

Ok, kunnonkohotus käynnissä taas. Tänään meloin kuusi ja puoli kilomeetriä ja juoksin kolme. Vielä tein muutamat iltavenkoilut kuminauhalla.

Ompelin kolme mekkoa, kaikki retrolakanoista. Yksi itselle, yksi omalle tytölle ja yksi tytön kaverille synttärilahjaksi.

Lempiaamiaisella on tuoreita mustikoita, turkkilaista jugurttia, fariinisokeria ja auringonkukansiemeniä.

2011-07-13T10:49:00.000+03:00

Kesämeininki

Normaalia kesäsekoilua. Ei mitään rytmiä elämässä, syödään kun huvittaa, retkeillään kelien mukaan, nukutaan teltassa takapihalla. Tupakoinnin lopetuspäätös on pitänyt, kajakki on hommattu, yrttejä kuivattu. Löytyi lakkasuo (jo 1,5 kiloa lakkoja keitetty hilloksi) ja kypsiä mustikoita. Onnistuin mustikoitten kuivaamisessa vihdoinkin ja tein mustikkajauhetta. Pöllölapset ovat huudelleet pihalla teltan vieressä.

Läksyjä en ole tehnyt, enkä voi siitä oikein syyttää kun itseäni. Kun lapset eivät ole poissa kotoa, en pysty keskittymään mihinkään keskittymistä vaativaan. Tarvitsen hiljaisuutta.

Kalasaaliin tutkiminen käynnissä. Ämpärissä sorva.

Parin viikon päästä on lähtö koulun kanssa 9 vuorokauden vaellukselle, eikä ole vieläkään paikasta mitään tietoa. Jännittää. Olen alkanut kohottaa kuntoa sitä varten (melontaa, lenkkeilyä ja jumppakuminauhalla venkoilua).

Saalista. Aika herkullista!

2011-07-07T10:04:00.000+03:00

Pyhä-Häkki

Käytiin Pyhä-Häkin kansallispuistossa koko kööri. Oltiin ensin yötä Tuliniemen laavulla. Puistossa kiertelyn jälkeen ajeltiin pitkin pikkuteitä ja nähtiin kaikkea jännää.

Retki oli ihan kiva. Itse tykkäisin kävellä enempi, mutta nyt mentiin lasten tahtiin. Nuorin oli innoissaan kaikesta! Tutki kilpikaarnaa ja suolla lihansyöjäkasveja. Viime yö nukuttiin takapihalla teltassa. Minä keskellä ja pienet molemmin puolin. Nukutaan kuulemma loppukesä näin.

2011-06-29T18:55:00.003+03:00

Päijänne

Nyt tehtiin päiväretki Päijänteelle. Ajatushan oli olla teltassa yksi yö, mutta telttapaikkaa autiosaaressa valitessamme huomattiin teltan unohtuneen kotiin. Hups! Urhea puoliskoni souti sitten melkein 35 kilometriä päivän aikana. Ja voin kertoa, että nyt on punaista nahkaa ja vesirakkuloita.

Herra Jääkausi teki lapsille uima-altaan.

Saariston lapset.

Härkälintu

Söpöä. Kelpais mulle.

Löydettiin mahtavia paikkoja ja nähtiin hirmuisesti lintuja. Syötiin nuotiolla eväät, uitiin ja saatiin kuha. Äsken se saalis muutti meidän mahoihin ja hyvin upposi!

2011-06-23T09:55:00.000+03:00

Kansallispuistossa

Käytiin lasten kanssa yöpymässä Isojärven kansallispuistossa Kuorejärven laavulla. Se oli eka yö laavussa lapsille ja jännitystä riitti muutenkin. Ongittiin ahvenia ja syötiin niitä, seurattiin kaakkuriperhettä, käveltiin pitkin pitkospuita ja jännittäviä polkuja.

Vink vink, tämä miniloma maksoi kahden makkarapaketin verran.

2011-06-19T08:41:00.000+03:00

Vuoksi

Lähtötunnelmointia.

Nyt on koettu Venäjä. Melottiin 70 kilometriä halki entisen Suomen. Ihan käsittämätön reissu! Lähtö oli Antreassa Kuukaupin sillalta.

Kuukaupin silta, mistä retki alkoi.

Toisin kuin Suomessa, joen rantoja ei ole rakennettu vieriviereen täyteen mökkejä, eikä joella tarvinnut väistellä moottoriveneitä. Päinvastoin. Kun melan nosti kajakin kannelle, ei kuulunut mitään. Ainoastaan linnunlaulua. Kuulin ihan vierestä kaulushaikaran ihmeellisen ääntelyn, yli satapäinen hanhiparvi lensi matalalta ylitse ja ruovikossa ruokokerttuset säksättivät.

Tämä kaikki oli joskus Suomea. Jos olisi vieläkin, olisi ainakin mökkejä täynnä.

Hiekkaa hiekkaa. Hiekkaa teltassa, hiekkaa makuupussissa, hiekkaa hiuksissa.

Söin usean lounaan sileällä hiekkarannalla, aurinkoisena päivänä lirutin sormia kajakin vieressä vedessä, kävin katsomassa sodan taistelutantereita ja näin todellisia hökkelikyliä. Meloin juuri kajakin mentävää uomaa pitkin keskellä kolmemetristä kaislikkoa. Viimeinen melontapäivä oli uskomaton, aamulla vesi oli peilityyni ja aurinko paistoi. Itku oli lähellä, kun piti nostaa kajakki viimeisen kerran kuiville.

Kerron myöhemmin lisää kuvien kera. Minä kaadoin kajakin heti eka päivänä ja kamera sai kosteutta sen verran, että lakkasi toimimasta. Saan muilta reissulaisilta kuvia jossain vaiheessa.

2011-06-12T12:04:00.000+03:00

Melomaan

Alkuviikolla lähtee yksi lomalainen rengiksi veljen maatilalle, yksi kaverin luo lähikaupunkiin, nuorin mökille isänsä kanssa ja minä Vuokselle melomaan. Koko perhe siis ripottautuu eri ilmansuuntiin.

Itse olen jotenkin jumissa. Helle on sulattanut aivot, enkä osaa aloittaa pakkaamista. Suklaapähkinäkeksejä kyllä leivoin ja ostin retkieinestä, mutta suuri ja mahtava Venäjä ei aukene minulle. Mitä voin ottaa mukaan? Kaveri ehdotti kuulakärkikyniä ja farkkuja. Hihii. Säätiedotteet lupaavat koko vaelluksen ajaksi sadetta. Millä suojaan kameran? Mitä mitä? Apua.

Uusi makuupussi on hommattu, kesäkäyttöön untuvapussi. Ihan hirmu pieni! Jospa pakkaisin sen lisäksi puukon, ruislimpun ja salamitangon.

2011-06-06T09:46:00.000+03:00

Ihanuutta

Mökillä viisi päivää. Oih. Uskalsin uida. Saunoin joka ilta. Keräsin kuusen pihkaa pihkasalvaa ja -saippuaa varten. Näin isokoskelon läheltä. Nukuin teltassa ja kuulin lehtokurpan kurnutuksen ihan vierestä. Katsoin saunan kuistilta hurjaa salamointia. Koira söi paistetut muikut salaa. Lapset nautti. Tupakoinnin lopetus on pysynyt. Viikko jo täynnä savuttomuutta. Tein saunapolun varteen humalaportin. Paistoin muurinpohjalettuja. Tein hernepenkin. Makasin nurmikolla.

Harmitti tulla kotiin.

2011-06-01T07:44:00.000+03:00

Kesä alkoi

koska lapsilla loppui hoito. Suvivirsi on kajahtanut ilmoille. Tänään heti häivymme mökille. Ihanuutta.

Kaksi viikkoa aikaa melontavaellukseen. Jännittää. Miten isot aallot siinä Vuoksessa on? Pyöriikö rannoilla ryöväreitä? Sataako vettä koko reissun ajan? Tuleeko kalaa?

Paljon on mielessä.

Mutta ehkä jännintä touhua on olla ilman tupakkaa. Haluan olla tupakoimaton ihminen, olla hengästymättä niin herkästi. Nyt on reilu vuorokausi takana laastarin ja purkan avulla. Ovelana mennään mökille, mistä on kauppaan ihan kamala matka. Sieltä ei alkuvaikeuspäivinä ihan niin herkästi mennä mieliteko-ostoksille. Olen päättänyt onnistua tälläkertaa!


Tämä ei ole vielä se uusi kajakki, mutta asiassa on edistytty.

Ilmoitin Domus tuolit Huuto.nettiin, samoin lamppuja. Kohta ne vaihtuu kajakiksi! Käykää katsomassa täällä.

2011-05-25T21:56:00.000+03:00

Ja siihen

Nokkoshomma on katsastettu, lautanen pöytään ja siihen lettu. Nam, olipa hyviä!


Nokkoslettu, joka näyttää ihan tuikitavalliselta letulta.

On touhuttu vaikkas mitä. Tänään sain lintubongausopettajalta valkosipulia ja istutin ne omaan yrttipenkkiin. Maanantai viiva tiistai melottiin ja telttailtiin. Nyt haluan oman kajakin. Pakko saada. Ihan pakko. Myyn kaikki Yki Nummet katoista roikkumasta ja Domukset pöydän ympäriltä. Kajakilla saa mielenrauhaa!

Aallot lyö rantaan, jossa yövyin.

Vesi, jossa melaa heilutin ja hommaan kovasti tykästyin. Suorastaan hullaannuin.

2011-05-21T10:15:00.000+03:00

Kaikkee hullua

Niin. Kaikkea sitä aikuinen ihminen joutuu tekemään. Tai pääsee. Korkeanpaikankammoinen ihmispolo on nyt ylittänyt itsensä usealla metrillä. Ensin kokeiltiin seinällä, sitten 30 metrisellä pystysuoralla kalliojyrkänteellä.

Huh huh. Jänskätti niin, että meinasi itku tulla.

2011-05-11T06:55:00.000+03:00

Fiuu...

Tein kotitehtävät kerrankin ajoissa. Nyt on voinut puuhastella puutarhassa ja tutkia mitä sieltä nousee. Paljon on siemeniä maahan laitettu (nuukana en osta taimia) ja nyt odotellaan josko jotain tapahtuisi.

Hurja hämähäkki söi ampiaista.

Maja.

Lainattiin pojan kanssa kirjastosta maja-kirja ja minä innostuin heti! Ympärille istutin japaninhumalan ja köynnöskrassin siemeniä, niin että maja saa kukkivan viherpeitteen kesän aikana. Osa pajuista on työnnetty maan sisään, että nekin alkaisivat vihertää ja kasvaa.

2011-05-07T08:58:00.000+03:00

Kiirettä pukannu

Kaikennäköstä kertakaikkiaan. Koulussa oli tiukka viikko. Oli osanäyttö luonnontuntemuksesta, eli virallinen mieshenkilö tuli toisesta oppilaitoksesta testaamaan, osataanko nyt tarpeeksi. Puolet luonnontuntemuksen tentittävistä tentittiin nyt. Mukana oli sammalet, jäkälät, käävät, ilmakehän ilmiöt, tähtikuviot, maa- ja kivilajit, kalat ja ympyräsuiset, nisäkkäät ja niiden jäljet+jätökset ja selkärangattomat. Videotykki näytti kuvaa 25 sekuntia ja oikea vastaus piti raapustaa paperille kaikkien muiden kohdalla, paitsi kivilajeissa. Ne oli ihan kivenmurikoita, joista olisi pitänyt tunnistaa. Kivien tunnistus ei menny ihan putkeen.

Isojärven kansallispuistosta.

Meidän luokka on kutistunut kymmenestä kolmeen. Saadaan aika yksilöllistä opetusta. Siitä oli suunnatonta etua etenkin eräruokakurssilla. Kokki vei meidät kolme oppilasta kotakeittiöön ja näytti, miten tehdään asiakasryhmille ruokaa tulilla. (syöjät eli asiakasryhmä oli siis oppilaat) En normaalisti syö kolmessa päivässä niin paljon, kun sinä päivänä tuli napaan upotettua evästä! Tarjolla oli tunnin muhitettua sipulikeittoa, porsaan sisäfilettä porkkanakesäkurpitsalisukkeella, pippurikermakastiketta, suolapedillä kahteen tapaan paistettua lohta, tartarkastiketta, sienisalaattia, tuoresalaattia ja jälkkäriksi lämmintä kermassa haudutettua leipäjuustoa lakkahillon kanssa. Voin kertoa että maistui!

Isojärven kansallispuistosta.

Koulussa on myös suunniteltu tulevia opastuksia. 10 vuotiaita tulee reilu 40kpl Isojärven kansallispuistoon opastettaviksi (käytiin eilen katsomassa reitit valmiiksi) ja tokaluokkalaisille (46kpl) järjestetään oppilaitoksen maastossa liikunnallinen luontopäivä. Kaikkea pitää miettiä, ohjelmia, turvallisuussuunnitelmia ja etukäteisinfoja. Huh huh.

Isojärven kansallispuistosta.

Viisumit on haettu ja maksettu kesäkuun alun melontavaellusta varten. Nyt vaan odotellaan passia takaisin. Reissu jännittää vähän. Miten kovaa Vuoksi virtaa, mitä jos kaadun ja kamera uppoaa pohjaan, mitä jos yöllä leiripaikkaan hiipii pahoja setiä, entä jos melonta takkuaa ja aikataulut pettää? Onneksi ennen reissua on parin päivän mittainen harjoitusretki Wanhan Witosen melontareitillä.

Puutarhan kunnostus edistyy. Kahden viimekesäisen kasvulaatikon lisäksi olen onnistunut hamstraamaan kaksi lisää. Parvekkeelle istutetut salaatit jo vihertävät ja ikkunalaudoilla taimet kasvaa (iso auringonkukka, avomaakurkku, amppelitomaatti, punahattu, sitruunamelissa ja basilika). Unikkoja laitan vielä kukkaosastolle ja kasvulaatikoihin lanttuja, punajuuria, porkkanaa, persiljaa ja ruusupapuja. Pitää vielä kaupassa katsella mitä jännää löytyy. Oman sipulipenkin laitan myös, odottamassa on perussipulit ja punasipulit. Haluaisin paljon erilaisia sipuleita kasvamaan.

Pikkuapulaiset vuorenvalloittajina.

Kohta mennään hakemaan multaa. Multasormia jo syyhyää, kynsien aluset on ihan liian vaaleat!

2011-05-01T08:31:00.000+03:00

Vappu

oli yhtä ahdistusta. Tasan vuosi isän kuolemasta. Pidin itseni kiireisenä, ettei ikävä olisi ollut liian kova. Oli se silti.

Paistoin munkkeja, haravoin ja hääräilin puutarhassa, vanhimman kavereita kävi kylässä, lapset leikki pihalla vesi-ilmapalloilla, serpentiini oli yhtä sotkua.

Vappu ei maistu enää hyvältä niinkuin ennen.

Puutarhasta löytyi valkovuokkoja!

Mitä opin tänä vappuna: 1) Älä IKINÄ osta kaupasta simaa. Jos unohdat tehdä itse, juo vaikka maitoa mielummin.

2) Älä osta serpentiiniä. Se ei mene kiharalle niinkuin muistelet, se on värjätty vaan toiselta puolelta. Paperi on niin höttöä, että sitä silppua on alle viidessä minuutissa joka kolkka täynnä.

3) Jos ostat vesi-ilmapalloja lapsille, osta niitä ainakin 10 pussillista. Roskat kyllä keräsivät pihalta ahkerasti pois, mutta viisi pussillista ei riittänyt kunnon sotaan (muualla kun vessassa niitä täyttäessä).

4) Illalla yksin saunominen oli hyvä juttu, jatka perinnettä. Puhuin siellä isälle, kerroin ikävästä.

2011-04-28T21:08:00.000+03:00

Minilomalla

Anoppi tuli lastenvahtihommiin ja pääsimme miehen kanssa ihan kahdestaan yönylireissulle. Käytiin Teerisuolla ihmettelemässä ja jatkoimme matkaa Multialle kosken varrelle. Kierreltiin ja kaarreltiin, nukuttiin laavussa ja oltiin kaikessa rauhassa. Tekipä se hyvää.

Aamukahvi vuoteeseen.

Vaikka reissu kesti vain kaksi päivää, tuntui kun olisi ollut poissa kauemminkin. Puutarhassakin oli tapahtunut ihmeitä! Muutama narsissi kukkii, on noussut helmililjoja maasta, valkovuokkoja kukassa (noita kahta en tiennyt siellä olevankaan) ja varjoliljoja on putkahdellut vielä muutamasta paikasta ylös. Jännää kun ei tiedä mitä kaikkea sieltä vielä löytää!

2011-04-26T09:12:00.000+03:00

Puutarhassa

Koko pääsiäinen meni ulkona. Möyrittiin puutarhaa urakalla. Tein uuden kukkapenkin ja aloitin toista, siirsin raparperin valtaamasta yrttipenkkiä ja tein tuet pahiten roikkuville herukkapensaille. Raparperille uutta kuoppaa kaivaessa löysin hirveän määrän narsissin sipuleita tosi syvältä (viime keväänä paikkaan nousi muutama kukka) ja siirsin ne kaikki kukkapenkkiin. Siirsin sinne myös siellä täällä viime kesänä kukkineet varjoliljat ja pienen köntsän palavaa rakkautta (sitäkin kukki monessa paikassa aiemmin).

Kun uusi penkki on valmis, haen naapuritalon kukkapenkistä perennat, jotka siirsin sinne "turvaan" muuton yhteydessä. Siellä on mm. särkynyt sydän, leijonankitaa, ritarinkannusta, kuunliljoja ja jotain keltakukkaista perennaa, jonka nimestä ei ole mitään hajua. Punahatun siemeniäkin on odottamassa. Salaatteja laitoin taas parvekkeelle laatikoihin, eipähän etanat syö.

Kasvilaatikoihin laitetaan tänä vuonna punajuurta, lanttua, porkkanaa, avomaakurkkua ja kesäkurpitsaa. Ainakin. Myyrätuhot täytyy myös paikata edelliskesäisestä kivikkokasviryhmästä. Ketoneilikka on tuntunut maistuvan erityisen hyvin.

Haluaisin paljon kukkia puutarhaan ja etenkin perhosia houkuttavia lajeja. Onko vinkkejä? Ottaisin mielelläni vastaan.

Viime vuoden luumusatoa. Puutarhassa on kaksi vanhaa luumupuuta.

Vanhassa ränsistyneessä puutarhassa on se hyvä puoli, että sen voi muokata mieleisekseen. Eikä tekeminen lopu, ainakaan vielä ihan kohta...

2011-04-24T21:11:00.002+03:00

Pääsiäisbongaukset

Joutsenpariskunta.

Sorsapariskunta.

Teeri.

Kevään eka kyy.

Korvasieniä pääsiäisenä!

Suruvaippa

Metsäjänis vielä talviasussa.

Peppi Pitkätossuun hurahtanut.

Hiirihaukka säikytti pois ukkoteeren ja jäi itse kuvattavaksi.

Pulska rusakko.

2011-04-20T08:40:00.000+03:00

Keikkuen tai ei

Niin sanoo vanha sananlasku, kevät keikkuen tulevi. Tiedä tuosta sitten. Lumet sulaa kyllä nopeasti, uusia lintuja näkyy päivittäin ja puutarha alkaa muuttua elävämmäksi. Mutta kevät on myös kovaa kiirettä opiskelun suhteen, leikattu koira, jota ei saa lenkittää, voimistuva ikävä isää kohtaan, koska vappuna poismenosta on vuosi. Kevät on ristiriitaisia tunteita, uuden alun seuraamista ja menetetyn suremista.

On myös ollut jännitystä. Mies näki ilveksen lähipellolla ja huusi minut katsomaan. En ehtinyt näkemään. Lähdin kuitenkin kameran kanssa kahlaamaan upottavan kynnöspellon halki ja löysin jälkiä. Kauriin perässä oli ilves vaaninut. Samalla reissulla meinasin tippua vuolaana virtaavaan ojaan, löysin edellisvuotisia kanttarelleja hirmuiset kasat (pitää muistaa loppukesällä paikka) ja seurasin oranssin ilta-auringon pehmeää valoa.

2011-04-17T16:18:00.001+03:00

Grillikausi avattu!

Ei ole ihan äsken ruoka niin hyvälle maistunut!

2011-04-14T08:56:00.000+03:00

Opiskelua ja äänen antamista

Olen ollut ahkera ja perehtynyt vaalitentteihin, tehnyt tosi monta vaalikonetta ja kuunnellut radiosta ehdokkaitten sanomisia. Luulisi olevan helppo valita ehdokas. Väärin luultu. Kaikki ehdokkaat ovat jostain täysin eri kannalla kuin minä. Minä ihan oikeasti kuitenkin haluan äänestää, enkä kuulu nukkuvaan porukkaan. Blaa blaa vanha vitsi, mutta en hyväksy asioista nurisemista, jos ei ole edes yrittänyt itse omalla äänellään ottaa kantaa.

No minä kuitenkin olin ihan ulalla ja alkoi jo herne olla syvällä sieraimissa. Tein sitten metsästäjien vaalikoneen ja marssin antamaan ääneni ennakkoon kaupungintalolle. Ehdokas oli parista asiasta ihan muualla kun minä, mutta montaa minulle tärkeää kantaa haluaisi ajaa eteenpäin.

Ääni annettu, tehtävä suoritettu. Huh. Sunnuntaina sitten jännätään tuloksia. Kaipaisin muutoksia.

Kovin on jo paljasta.

Löytyi mieletön jääputous!

Etäopiskelu takkuilee. Olisi paljon parempaakin (mukavampaa) tekemistä, kun istua sisällä nenä kiinni tenttimateriaalissa. On kevät. Pitää seurata luonnon muutoksia. Pitää laittaa puutarha vastaanottamaan kesä. Täytyy tutustua uusiin lintulajeihin ruokintapaikalla. On käytävä metsässä tarkastamassa lumitilanne ja kuuntelemassa teerien kukkoilua. Mutta joo, tänään on pakko tarttua toimeen edes vähän. On opeteltava tähtikuviot, koppakuoriaiset, perhoset, kimalaiset sun muut selkärangattomat ja opittava tunnistamaan metsätuhot ja niiden aiheuttajat. Ensi viikolla on tentit ja seinäkiipeilyn peruskurssi. Ja minulla on tikku kynnen alla.

2011-04-10T09:27:00.000+03:00

Kevättä ja sairastuvalla

Kurahommia, ojien kaivamista, latujen muuttumista metsäautoteiksi, kuumeilua, räkää, yskää, joutsenia, västäräkkejä, peippoja, mustarastaita, yrttien ruukuttamista, puutarhan muutoksien miettimistä, kodinhoitohuoneen muutos erätarvikevarastoksi.

Tätä kaikkea täällä. Kuusivuotisen kuume ei tunnu laskevan, sahaa 38 ja 39 välillä ja yskä kuulostaa ihan kamalalta. Huomenna kuskaan tohtoriin. Muilla kuume meni nopeasti ohi.

Eilen leivoin elämäni ensimäiset hapanruisleivät. Jännittävä kokemus. Enää ei meille osteta mitään leipää, tulos oli niin maistuva. Pyöräytin myös herkullista suolaista piirakkaa, täytteenä herkkutattia, kolmea sipulia, pekonia ja juustoja, höysteeksi tuoretta timjamia. Slurps!

Kevään tullessa tekee mieli laittaa koti kuntoon. Heittää kaikki turha pois ja antaa kevään tulla sisään.

2011-04-02T21:04:00.001+03:00

Paluu metsästä

Oli mahtava reissu. Haluan uudestaan. Noin 50 kilometriä tuli hiihdettyä ahkio perässä ja ensimmäiseksi talvivaellukseksi kaikki meni hyvin. Talvinäyttökoe meni heittämällä läpi ja opin näytön vastaanottajalta ihan hirmuisesti! Olen vieläkin ihan pökerryksissä, kerron myöhemmin lisää. Tässä hiukan makupaloja reissulta.

Kaikki reissun kuvat näet täällä.

2011-03-28T07:35:00.000+03:00

Lähtökuopissa

Se on lähtö nyt. Kohta tulee auto hakemaan hiihtovaellukselle. Jännittää niin, ettei uni pysynyt silmässä yöllä. Huh huh.

Kaikki on pakattu ja listan mukaan mitään ei unohtunut. Voi että on jännää!!!

Kuvaraportti reissusta luvassa myöhemmin, jos pääsen ehjänä takaisin kotiin.

Toivottavasti tämä keli ei seuraa mukana!

2011-03-23T14:17:00.001+02:00

Mulla on

Maritta Kuula on ihana. Kuula Kuula, kuunnelkaa itse. Tykkään vanhasta ja uudesta ihan hirmuisesti. Tässä, olkaa hyvät.

Raidallinen hanki.

Olen lumikenkäillyt taas hirmuisesti ja kunto alkaa olla hyvä. Eilen 2,5 tuntia ja tänään kolme! Tänään löytyi mäyrän luola. Ympäristö oli täynnä jälkiä ja oli kova komennus pitää koira ulkopuolella.

Pongari.

Pönttö.

Kurkistelija.

Eilen käytiin katsastamassa yksi lintutorni. Lintuja ei siellä tosin ollut, mutta kevät tulee silti. Eilen ja tänään on tullut bongattua joutsenia, lokki ja sinisorsia.

2011-03-21T11:56:00.000+02:00

Lunta!

Sitä riittää. Kävin lumikenkäilemässä umpisessa pari tuntia (koiran kanssa ja ilman sauvoja). Hiki tuli! Koira upposi mahansa varaan heti, kun astui jäljiltä pois, joten se astui lumikenkien kannoille vähän väliä. Kerran lensin mahalleni. Kallioille kiipeäminen ja hakkuuaukioitten poikki reissaaminen oli aika raskasta. Pitää muistaa ottaa sauvat ensi kerralla.

Mutta kaikesta hikisyydestä huolimatta näin kaikkea jännää: ilveksen jäljet, metsäkanalintujen kieppejä + jälkiä, jäniksen jälkiä, ketun polkuja, töyhtötiaisia hirmuisen lauman ja ison ison harakanpesän.

Oikein harmittaa, ettei kesällä voi lumikenkäillä. Vai pitäisikö kokeilla suolla?

Viikon päästä sitä jo körötellään autossa matkalla hiihtovaellukselle. Hurjan mukavaa.

Ihan hirmuisesti naavaa ja luppoa!

Päässä pyörii nyt tämä.

2011-03-19T09:05:00.000+02:00

Nyt itää

Kevät tuli ikkunalaudoille. Itämässä salaatin sekaan versoiksi auringonkukkaa, hernettä ja sinappia. Myös basilikaa ja sitruunamelissaa on jo taimella. Uutta alkua on ihana seurata.

Koiraelämä on lähtenyt sujumaan ihmeen helposti. Ainoa ihmetyksen aihe on, miten ollaan ikinä pärjätty ilman koiraa. Kunto nousee kohisten, kun tulee käytyä monta kertaa päivässä kävelyllä. Riesa on uskomattoman kiltti koira!

Tuleva viikko on touhua täynnä. Hiihtoreissun ruuat pitää miettiä ja laittaa valmiiksi, tarkistaa suksien voitelu, järjestää nuorimmaisen viisivuotiskemut, miettiä kamera-asiat reissulle (oma painava järkkäri + vaihtoputki vai lapsen kevyt pieni pokkari), käydä metsästysseuran talkoissa laittamassa ja purkamassa koiranäyttelyä, vaihtaa ahkioon jämäkämmät aisaputket + löysempi kuminauha ja liikkua paljon.

2011-03-16T09:22:00.000+02:00

Harjoittelua

Harjoitellaan kaikenlaisia juttuja. Aikaisia aamuja, koiran kanssa elämistä, aamulenkkejä, iltalenkkejä, kalakukon tekoa pilkityistä ahvenista, retkiruokien tekoa, koulujuttuja ja koulujuttuja.

Edelliseltä koulureissulta. Tuuli oli kova ja pitovoidetta olisin kaivannut.

Minun supernaisellinen leirilook: miesten 50-luvun villahousut (sepaluksella) ja nahkaiset "mannesaappaat" (anteeksi kielenkäyttöni).

Puolentoista viikon kuluttua lähden viikoksi hiihtovaellukselle. Jännittää. Joka päivä hiihdetään 15km ja yöt nukutaan teltoissa. Toivon hyviä kelejä, ei räntää eikä paukkupakkasia.

Mikä lie mennyt?

Metsäkaveri.

Eilen kävin koiran kanssa pari tuntia metsässä lumikenkäilemässä, leivoin ruispaloja ja spelttirouheleipää ja hampurilaissämpylöitä. Tänään on hampurilaispäivä. Jokin aika sitten huomasin, että markettien vehnäjauhoissa on paakkuuntumisenestoainetta, mikä on esim. Ruotsissa kiellettyä. Varmaan tosi terveellistä! Ostin pienen myllyn luomujauhoja 15 kilon säkin. Itse leivottu leipä on minulle tärkeä asia.

2011-03-13T11:34:00.000+02:00

Täällä!

Se on nyt täällä, uusi perheenjäsen. Kaikki on jo kiedottu pikkusormen ympärille.

2011-03-02T08:17:00.000+02:00

Tubbs Tubbs

Flunssa on meinannut tulla hiihtoloman kunniaksi. Vetämätön olo, jokainen liike on pitänyt tehdä isolla työllä. Eilen en jaksanut enää sisällä oleilua yhtään, vaan kävin kävelyllä. Osa kuvista on kovien pakkasten ajalta.

Kahvit jäällä.

Usvaverho ketun jäljillä.

Meillä eletään jännittäviä aikoja, perheeseen tulee uusi jäsen reilun viikon kuluttua. Viisivuotinen Jack Russeli Riesa muuttaa meille! Saan innokkaan metsäkaverin, jolta ei energia lopu!

2011-02-26T08:53:00.000+02:00

Testing testing

Yön yli retkellä eräsuksilla ahkio perässä meni miten meni. Ahkio toimi hyvin, oli kevyt vetää ja tuli perässä moitteetta. Kertaakaan ei kaatunut. Suksiin olisi pitänyt laittaa reilusti enemmän pitoa. Ylämäessä otin sukset pois ja kävelin pohkeet vinkuen. Itse hiihtotouhu kuitenkin oli mukavaa, nautin rauhallisesta etenemisestä, koska aikaa oli myös katsella ympäröivää luontoa.

Sauvat oli auttamattomasti liian lyhyet. Pidemmät on hommattava ennen seuraavaa reissua.

Sitten yöpymiseen. Ohhoh. Ei menny niinku Strömsössä... Marmotin kupoliteltta tuli pystytettyä tampatulle lumipohjalle, petipaikalla oli kaksi makuualustaa (toinen perus solumuovia, toinen Fjällrävenin talvikäyttöön suositeltu solumuovi) ja kaksi makuupussia sisäkkäin. Kuulostaa ihanan lämpöiseltä ja mukavalta, eikö?

Illalla nuotiolla hengailun jälkeen yritin reilut kaksi tuntia kieriskelin makuupussissa ja yritin päästä uneen. Ei tulosta. Varpaita paleli, maata kohti oleva kylki jäätyi ja nenä myös.

Luovutin ja laitoin nuotioon taas tulet. Istuin tuntikausia tulilla ja mietin kaikenlaisia. Harvoin tulee niin perusteellisesti asioita ajateltua, kun yksin elävää tulta tuijottaessa.

Minulla oli saappaat, joitten pitäisi pitää jalat lämpiminä yli 50 asteen pakkasessa. En kuulunut sen pakkasarvon määrittämisen tehneeseen testiryhmään, en todellakaan! Kenkien pohjan läpi hohki kylmää huopapohjallisista ja villasukista huolimatta. Varpaat oli tunnottomat ja ne piti sulattaa nuotiossa takaisin tähän maailmaan. Pakkasta oli yöllä -30.

Siispä vein reissun jälkeen vanhat maailman lämpimimmät lapikkaani suutarille. Niitten pohjat oli murentuneet käyttökelvottomiksi, enkä ollut raaskinut aiemmin korjauttaa. Uudet pohjat maksaa 60 euroa. Nyt päätin, etten ala aina uusia kenkiä ostamaan, koska pakkasenkestävyyslupaukset on ihan täyttä huuhaata. Lapikkaillani olen tarennut 30 asteen pakkasella ilman sukkia. Ne on vuorattu lampaankarvalla. Eiköhän niillä tauot tareta tästä eteenpäin.

2011-02-17T09:42:00.000+02:00

Ahkio

Olin katsellut ahkioita (ja niiden hintalappuja) aikani ja päätin saada halvemmalla. Muoviset ahkiot olivat kaikki joko liian lyhyitä tai luiruja, joten etsintämatka isoon kaupunkiin oli edessä.

Ehkä kuudes tai seitsemäs kauppa oli paras tarjonnaltaan. 165cm pitkä jämäkkä ahkio löytyi ja hintaa oli 85 euroa. Painokin vain 7 kiloa.

Armeijan ylijäämäkaupasta löytyi halvalla hyvä nippu vahvaa narua, Motonetistä aurausviittoja ja oman kylän superkaupasta pultteja, lenkkejä, paksua kuminauhaa ja kaupan ulkoroskis tarjosi vielä pakkausnauhat kaupanpäälle. Ison palan vettä ja tuulta vastustavaa vahvaa kangasta olin ostanut kauan sitten kirppikseltä neljällä eurolla.

Siis hommiin. Ompelin kankaan muotoon, tein kujat aurausviitoille (helpottaa pakkaamista, kun kangas ei lötkötä miten sattuu vapaana) ja kiinnitysreunoihin piilotin jämäkkää pakkausnauhaa.

Homma pakettiin poraamalla ja pulttaamalla, kuminauha lenkkeihin ja koukut paikoilleen.

Yllättävän kova homma. Ompelukone ei tykännyt oikein mistään, etenkään pakkausnauhasta, mutta selviytyi tehtävästä kiitettävästi.

Sormenpäät oli tunnottomina muttereitten väännöstä. Pitää katsoa käytännössä tarviiko kannat sahata pois reunan alta. En haluais.

Vain aisa puuttuu.

Kuten huomata saattaa, pultteja ei säästelty.

Haka hakanen. Aion vaihtaa paremmat tilalle, jos tarve vaatii.

Aurausviitat voi tarvittaessa ottaa käyttöön retkellä, on vaan pujotettu sisään.

Mallia ihan vähän kopioitu Savotan Paljakka-ahkiosta.


Aurausviittojen heijastimia liimasin ympäri ahkiota, helpottaa hämärässä kamojen löytämistä. Pikaliimaa on myös kämmenissä ja sormissa kiitettävät määrät.

Tilasin varustelekasta tetsarin vetovaljaiksi. Vetonaruun tulee (uusi suosikkituotteeni) aurausviitat ristikkäin, ettei ahkio hyppää alamäessä selkään.

Ensi viikolla on kolmen päivän reenausretki hiihtovaellusta varten. Kipakoita pakkasiakin on luvattu.

2011-02-16T08:28:00.000+02:00

Ähräystä ja mielikuvitusta

Halusin hommata ahkion talviretkiä varten, mutten ollut valmis sijoittamaan siihen satoja euroja. Pistin mielikuvituksen rattaat rullaamaan.

Kohta kaikki on valmista. Esittelen sitten valmiin tuotoksen kuvien ja ratkaisujen kera.

Olen kovin iloinen, että osaan tehdä jotain itse!

Kuva on Suomen luonnonsuojeluliiton lehtisestä. Kerrankin mielenosoitus on tuottanut tulosta...

2011-02-13T09:22:00.000+02:00

Koulussa

Olin koulussa metsässä. Testailtiin omia varusteita ja yöpymistä puolijoukkueteltassa. Kaksi eri lumikenkäretkeäkin tehtiin ja kokkailtiin avotulella. Tuli todellakin kokeiltua kunnon ääriolosuhteissa olemista, pakkasta oli yöllä 30. Heräsin monasti siihen, että naama oli ihan jäässä. Omat lumikengät meni rikki, joten uudet on pakko hommata.

Lumikenkäily on minun juttu. Pidän siitä, että niillä pääsee paikkoihin, mihin suksilla ei. Umpimetsissä samoillessa näkee ja kuulee kaikkea jännää. Näin pyiden kieppejä, kettujen ja jänisten jälkiä, kärpän polun koloineen, pohjantikan nakertamaa puuta ja käpylinnun siivottoman ruokapaikan.

Testasin miten kuivattu jauheliha käyttäytyy retkellä (hyvinhän se meni) ja kehittelin kameralle lämmintä koteloa. Pakkasen takia ei nimittäin kamera ollut kovin yhteistyöhaluinen.

Kaikenkaikkiaan mukava reissu. Olen taas vähän viisaampi kuin aiemmin.

Ai niin, retken aikana sain viestin, että minut on yksimielisesti hyväksytty metsästysseuran jäseneksi!

2011-02-06T08:45:00.000+02:00

Taivaita

Kaikenlaisia taivaita sitä on nähty. Ihmeellinen on pilvien maailma.

2011-02-01T09:02:00.000+02:00

Painia

Miten voikin pieni ihminen olla niin innoissaan painiharrastuksen aloittamisesta? Alkuverryttelyissä oikein nauroi ääneen juostessaan. Kesken tunnin tuli antamaan ylävitoset eteisen puolelle.

Tärkeä virstanpylväs eskaripojalle, ihan oma harrastus, joka on enemmän kuin mieleinen.

Ensikerrasta lähtien pienin pirpanainen pääsee uimahalliin äitin kanssa aina painin ajaksi. Jospas oppisi vahingossa vaikka uimaan ennen kesää.

2011-01-31T07:38:00.000+02:00

Mäessä

Ihanat ulkoilusäät koko viikonlopun. Jäärä on vältellyt kalansyöntiä, sanonut tykkäävänsä vaan lohesta. Eilen paneroin kuhafileitä ja sanoin sen olevan lohta. Poika santsasi kaksi kertaa ja kehui makoisaksi. Lopussa kerroin totuuden.

Isoin oli laskettelusynttäreillä aamusta iltamyöhään ja oli uskaltanut laskea hurjia rinteitä.

Mies kävi metsällä ilman saalista, mutta viikonlopun aikana tuli kaksi isoa haukea järvestä (5kg ja 3,5kg).

2011-01-28T19:36:00.000+02:00

Putki

Sain uuden putken kameraan ja olen ottanut hirveästi kuvia, kamera on koko ajan mukana. Hiihtämässä on tullut käytyä (tänäänkin 13km) ja uimahallissa uimassa, lumikenkäilemässä ja testaamassa umpihankisuksia. Tunnen itseni suorastaan urheilulliseksi! Kunnonkohotus käynnissä.

2011-01-23T08:21:00.000+02:00

Ainoa aikuinen

Olin taas viikonlopun kotona kahden pienimmän kanssa. Mies messureissulla ja vanhin muutenvaanreissulla. Jotenkin ihmeen rauhallista. Kokeiltiin suksia, rakennettiin iso lumiluola (siinä mahtuisi nukkumaan ja haaveilen vähän kokeilla) ja luettiin. Lintujen ruokintapaikalle ei ole uusia lajeja ilmestynyt, vaikka muutaman kerran päivässä otan kiikarit silmille ja tarkastan tilanteen. Saunominen maistuu hyvälle, vaikka ei vedä vertoja puukiukaan lämmölle.

Minulla on hyvä tunne, että saan koulutehtävät tehtyä. Tein etäpäiville tarkan lukujärjestyksen, jota noudattamalla kohoaa kunto ja tieto.

2011-01-22T09:06:00.000+02:00

Kotona tykkään

erityisesti näistä sopukoista.

Tietokoneen yläpuolella oleva ikivanha taulu nimeltä "Loitsu". Olen sen kirppikseltä kahdella eurolla ostanut kauan kauan sitten.

Sängyn vierellä on vanha kulahtanut seinävaate. Kun odottaa unta, voi kuvitella itsensä metsään.


Karhula-Iittala Lasitehtaat juliste on kaunis, en kyllästy siihen ikinä.

Tässä kolme kivaa. Onko teillä suosikkipaikkoja kotona? Miksi?

2011-01-21T11:02:00.000+02:00

Uudistusta

No voiko muka olla ostamatta, jos kirppiksellä tulee vastaan Kukkapuron vanhan tuotannon Karuselli-pöytä 40 eurolla? En ainakaan minä voinut. Yllättävän hyvin mahtuu viisi henkeä ympärille, vaikka pöytä näyttääkin pieneltä. Keittiössä alkaa olla jo isoja nimiä: Yki Nummen Lokki, Ilmari Tapiovaaran Domus-tuolit ja nyt uusi perheenjäsen. Pöydälle haluaisin vielä jonkun värikkään jalallisen lasimaljan ja pöydän alle ison pyöreän maton, mikä kestää lasten elämää.

2011-01-18T15:33:00.000+02:00

Hiihtohommat

on mukavia hommia. Tänään piti hiihtää vaan max.8km, mutta sukset piti ja luisti, maisemat oli ihanaiset ja oli vaan niin mukavaa olla yksin, että hiihdinkin 13,5.

2011-01-16T09:23:00.000+02:00

Talviverkkojen laitto

Tuli kysymys miten verkot laitetaan jään alle. Meillä ei ollut aiempaa kokemusta, mutta neuvoja olimme saaneet. Yritän nyt kertoa, miten me teimme homman.

Etukäteen on hommattava verkko (meillä se on 60 metriä pitkä, 3 metriä korkea ja silmäkoko 50 millimetriä). Nailonnarua (sitä oranssia) pitää olla hirvittävän paljon, meillä sitä on noin 130 metriä, että verkon saa yksin katsottua. Kaira ja tuura on tietenkin oltava ja verkon uittoon tarvitaan pitkiä riukuja tai rimoja. Meillä oli kapoista lautaa (päistä yhteen naulattuina niistä tuli 12 metrinen pökäle).

Varaa hommaan aikaa ja lämmin vaatetus. Vettä pelkäämättömät hanskat ovat oiva valinta myös.

Jäähän tehdään tarpeeksi iso avanto, mistä riuku mahtuu menemään. Tästä avannosta verkko myös aina katsotaan. Syvyys kannattaa kokeilla narun ja painon avulla, että verkko mahtuu korkeutensa puolesta.
Mitataan riuun avulla seuraavan avannon paikka ja hakataan taas jäähän reikä.
Teimme riukuun koko matkan mittaisen naruvirityksen (molemmissa päissä riukua naulalenkit, joissa naru oli kiinni), se helpotti avannosta toiseen ujuttamista.
Pitkä naru kiinnitetään riukuun hyvin, ettei varmasti pääse karkuun. Naru siis ujutetaan koko avantoketjun läpi ja sillä sitten lopulta vedetään verkko jään alle.
Riuku ujutetaan avantoon ja suunnaksi otetaan seuraava aukko.
Toisella avannolla (jos riukuun on tehnyt naruvirityksen, ei tarvita kairan reikää isompaa reikää jäähän) nostetaan naru jään pinnalle (meillä apuna oli keppi, johon oli tehty naulasta koukku)
Narua "kelaamalla" siirretään riukua eteenpäin. Kun riuku näkyy taas seuraavassa päätepisteessään, tehdään taas reikä kairalla.
Riukua uitetaan niin kauan, kunnes verkon mitta on tullut täyteen. Viimeinen avanto hakataan tarpeeksi suureksi (pitkulaiseksi), että uittoriuku saadaan vedetyksi pois jään alta.
Riuku pois avannosta ja naru irti riuusta.
Kipitetään ensimmäiselle avannolle ja kiinnitetään verkko huolella narun päähän.
Toinen jää huolehtimaan, että verkko soljuu avantoon ilman sotkuja ja toinen menee viimeiselle avannolle vetämään narulla verkkoa.
Kun verkko on tullut toiseen päähän, hilataan sitä vähän matkaa takaisin päin, ettei matkalle jää sotkuja.
Molempiin päihin laitetaan sen verran narua, että verkko painuu pohjaan. Avantojen poikki laitetaan keppi, jonka päälle y:n muotoinen karahka pystyyn. Y-kepissä on verkon naru kiinni (ei pääse naru siis jäätymään pinnan päälle).
Sitten vaan kaloja odottelemaan. Meillä on jo saatu kaksi haukea, lahna ja kuha alle viikossa!

2011-01-11T08:40:00.000+02:00

Jonkinmoista urheilua

Eilen veimme verkon järveen. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta totuus on toisenlainen. Ensin taivallettiin pellon poikki raskaassa nuoskalumessa rantaan, keskelle järveä, olalla verkon uittopuut, kaira, tuura, lapio, verkko, juomista, narua ym.tarpeellista.

Perillä alkoi itse urakka. Viisi avantoa piti tehdä, ennenkuin verkko oli aloillaan. Viisi ja puoli tuntia meni aikaa. Huh huh sanon minä. Selkälihakset on nyt aika juntturissa, mutta haaveissa on tuore kala ruokapöydässä pari kertaa viikossa.

2011-01-06T16:13:00.001+02:00

Marthyyr

Minä en jaksa enää itsekkäitä marttyyri-ihmisiä. Minun elämässäni semmoinen on ollut ja koko ikäni olen kuunnellut mitä ihmeellisimpiä tarinoita. Juttuja siitä, miten olisi ollut mahdollista opiskella ja tehdä vaikka mitä, mutta muitten ihmisten takia asiat jäi tekemättä. Lapsetkin ovat olleet kamala riesa, ei voinut harrastaa, koska työ vei kaiken ajan. Nyt jutut ovat muuttuneet entistä hurjemmiksi ja sanoin, että en halua enää kuunnella. No mitäs sitten? Sitten isketään marttyyri-vaihde silmään.

Mutta mikäs tässä, en kuuntele. Olen ottanut yhden uudenvuodenyritykseni käyttöön ja sanonut ei. Ollut taipumatta marttyyrin tahtoon (tai paremminkin mielenjuolahdukseen).

Luulisi olevan raskasta elää kuvitellen, että maailmassa ei ole muita ihmisiä.

2011-01-02T09:47:00.000+02:00

Ilo tuli

Raketti- ja tinahommat katsottu, uudenvuodenpäivä meni makoillessa ja vieläkin väsyttää. Pitäisi lukea kahteen tenttiin, opetella tähtikuvioita ja kirjata ylös kaikki eri lintulajit, mitä silmien eteen tulee seuraavan puolen vuoden aikana. Tulevan viikon olen ainoa aikuinen perheessä, mies lähtee messureissulle. Päiväkotikin on vielä kiinni. Ei siis lukurauhaa, mutta linturetkelle taidan lapset viedä.

Tänä vuonna yritän:

Kuunnella enemmän itseäni
Sanoa ei jos en jaksa
Harrastaa talviverkkokalastusta+pilkkimistä
Hiihtää
Viettää säännöllisesti ja vuorollaan jokaisen lapsen kanssa kaksistaan aikaa
Juoda enemmän vettä (kuulostaa tyhmältä, mutta en osaa juoda sitä niin paljon ku pitäisi)
Kohottaa kuntoani keinolla millä hyvänsä

Viettää ystävien seurassa enemmän aikaa

Olishan tuossakin jo aikalailla. Ja huom. nämä ovat yrityksiä, ei lupauksia.

2010-12-28T21:21:00.000+02:00

Jäässä/jäällä

Jäällä oltiin ja hurja saalis oli 3 ahventa ja maailman pienin kiiski. Poika innostui niin, että illalla piti askarrella kala onkeen ja muuttolaatikkoon avanto. Aamulla miehet lähtevät kaksistaan uudelle yritykselle, paistetut ahvenet maistuisi.

Joulu

2010-12-27T10:29:00.000+02:00

Mökkitunnelmaa öljylamppujen ja kynttilöiden valossa, savusaunomista ja jäällä tarpomista. Ei oltais haluttu tulla pois mökiltä, oli niin mukavaa.

2010-12-22T14:43:00.000+02:00

Osasin neuloa pipon, vaikka luulin etten osaa neuloa. Joulumieli on silti ihan hukassa. Ikävä mieli viettää ensimmäinen joulu ilman isää, on mennyt itkeskelyksi pitkin viikkoa. Kotonakin hermoillaan ja kiukutellaan. Kaikki valmistelut on jääneet minun kontolle ja nyt kun ne on tehty, ei huvita pätkän vertaa koko joulu. Olispa äkkiä vaikka helmikuu. Ihan sama.

2010-12-19T10:25:00.000+02:00

Ihan metässä Menkää metsään.

2010-12-17T16:58:00.000+02:00

Nami nami
Päätin aloittaa leipomisen joulua varten. Matkaa joulunviettopaikkaan on kuitenkin sen verran, ettei tuoreet leipomukset pysy lämpiminä, joten kukaan ei huomaa onko syötävät käyneet pakkasessa vaiko ei.Tässä talonpojanleipiä suklaalla ja erilaisilla pähkinöillä höystettynä. Ihan älyttömän hyviä ja yksinkertaisia, taikinaan ei juuri muuta tule, kun voita ja sokeria siirapilla höystettynä.
Tässä paraisten piparkakkuja ja parmesaanibasilikagrissinejä.
Juustoisia aurajuustotäytteisiä sarvia unikonsiemenillä. Taikinassa ekstra-annos juustoa. Voitte varmaan jo päätellä, että rakastan juustoja...

Ja sitten ihan oikeita viipurinrinkeleitä. Ai että tykkään niistä. Löysin kaupasta muskottikukkaa, jolla rinkelit maustetaan ja päätin kokeilla. Koe onnistui (maistuivat ihan samalta, kuin markkinoilta ostetut), joten päätin leipoa näitä jouluksikin. Tein "sopivan kokoisia", uunipellille mahtui kaksi. Tuoksu oli huumaava.
Aion vielä viikonlopun aikana tehdä perinteistä mallasleipää ja maalaislimppua. Ehkä myös maustekakkua ja kreikkalaisen yllätysleivän (sisälle tulee keitettyjä kananmunia, yrttejä, fetajuustoa ja oliiveja.
Leipominen on ihanaa. Kun aamulla pääsin vauhtiin, en meinannut malttaa lopettaa ollenkaan. Tein vielä ruuaksi kunnon kotihampurilaisia, joihin leivoin sämpylät ja tein fetalla täytetyt pihvit väliin. Kunnon herkuttelumeininkiä ja tuhtia mutta terveellistä.

2010-12-16T08:18:00.000+02:00

Juhlaa
Pienten joulujuhla meni hienosti. Poika esitti joulupukkia ja tyttö oli Pikkupeikko Takkutukka. Ennen juhlaa peikko lauloi kotona:"Hoosianna naapurin poika."

2010-12-12T20:04:00.000+02:00

Valo

2010-12-11T09:31:00.000+02:00

Puhetta

Minä asensin syksyllä autoon uudet stereot itse. Radion antenni ei sopinut ja päätin toistaiseksi kuunnella pelkkiä CD-levyjä. Kuuntelen normaalisti aina radiota autossa. Pidän haastatteluista ja tarinoista, en jaksa pelkkää musiikkia.
Nyt joitain viikkoja sitten kyllästyin autoiluun ilman puhetta. Lainasin kirjastosta Veikko Huovisen äänikirjan. Se koukutti pahemman kerran. En aja kovinkaan paljoa, mutta äänikirjan ansiosta saatoin luvun kesken jäämisen takia istua parkkipaikalla autossa pitkiä toveja malttamatta lähteä ulos.

Kuuntelen äänikirjoja vain autossa. Kotona on aina niin hektistä, ettei se vaan onnistu. Nyt kyllä tekisi mieli hakea levyt sisälle, koska eilen aloitin A.E. Järvisen Erätarinoita.

2010-12-08T08:33:00.000+02:00

HassutteluaSalapoliisileikit käynnissä. Paljon hupia pahviin ommelluista huopaviiksistä!

2010-12-05T22:13:00.000+02:00

Hämärää Sunnuntairetkellä lähilaavulla koko perhe. Pienin kuvitteli olevansa peikko, löysi oman peikkoperheensä kotikolon kiven alta ja olisi halunnut jäädä sinne.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille. On ihanaa asua Suomessa!

2010-12-04T20:29:00.000+02:00

Risukeitin

Tänään harrastettiin askartelua. Olen haaveillut risukeittimestä retkikäyttöön, mutten ole raaskinut ostaa yli 80 euron vempelettä. Elävä tuli vaan jotenkin on paljon mieluisampi, kun mikään muu vaihtoehto kokkailussa.
Materiaaleina oli -ta-daa- tyhjiä säilyketölkkejä. Jo 10 minuuttia sytyttämisen jälkeen alkoi vesi mukissa kiehumaan!

Keitin kaipaa vielä tuotekehittelyä, että sen saisi pakattua pienempään tilaan. Terävät reunat ja poratut ilma-aukotkin olisi hyvä hioa sileiksi. Mutta ei vaan malttanut, kun piti päästä heti testaamaan...

2010-12-03T08:06:00.000+02:00

Lentävä lautanen

2010-11-30T08:35:00.001+02:00

Ressi

Ihan hirvee jouluressi. Lentsu päällä, kouluun pakko mennä ja kissatilaukset paisuu vaan. En tiedä miten käy. Onneksi pääsemme joulun viettoon pois kotoa (sähköttömään mökkiin keskelle ei mitään), ettei tarvitse niin paljoa hössöttää.
Talvi kuitenkin on kaunis. Kunnon pakkasia ja lunta. Ei pitäis valittaa. Linnut syö ihan hurjia määriä, astiat on täytettävä joka päivä!

2010-11-26T18:16:00.000+02:00

Reissussa

2010-11-21T15:04:00.001+02:00

Tikka hakkaa

Uusi vieras kävi ruokailemassa. Kyllä me sitä ihmeteltiin!

2010-11-20T07:55:00.000+02:00

Syntymäpäivä

Tänään keskimmäinen täyttää kuusi vuotta. Puoli vuotta on päiviä tähän päivään laskettu ja vihdoinkin tämä päivä tuli. Herkkuja on leivottu pöydät notkuviksi ja vieraita odotellaan. Voi tuota onnen määrää.

Kuuden vuoden merkkipaalun saavuttamisen kunniaksi on poika luvannut alkaa itse pyyhkimään ison hädän jälkeen. Saa nähdä kuin äijän käy!

2010-11-14T15:22:00.000+02:00

Isät

Tämä on ensimäinen isäinpäivä minulle ilman ketään muistettavaa. Kaikki isovanhemmat ovat lähteneet (yli 15 vuotta sitten viimeinen) ja nyt siis omakin isä on poissa. Tämä on haikea päivä. En saa otetta mistään.

Pitäisi kyllä saada jotain tehtyä. Aamulla on lähtö mönkijäsafarin kautta metsään yöksi. Ohjelmassa on yösuunnistusta, havulaavun teko yösijaksi ja sydänkohtauksen välttelemistä. Minä pelkään pimeää, etenkin metsää. Ja metsässä, johon menemme, on nähty susia ja karhu.

Lintujen ruokintapaikalla on kuhinaa, toisinaan kymmenkunta aterioijaa yhtäaikaa. Tähänastiset bongaukset: talitiainen, sinitiainen, kuusitiainen, pikkuvarpunen, harakka, joku punertava en tiedä mikä ja kauempaa nappasi varpushaukka pikkulinnun ruuakseen.

Tom Jones + Portishead - Motherless Child

2010-11-14T00:10:00.000+02:00

2010-11-12T12:57:00.000+02:00

Sur sur
sanoo ompelukone. Kissatehdas pörrää täydellä teholla, ihmiset tilailee pukinkonttiin ekologisia lahjoja. Hyvä niin. Muovia on liikaa maailmassa ja mielelläni minä näpertelen. Joten jos kissat kiinnostaa, niin viestiä vaan tulemaan! Peruskisut 20€ ja avaimenperät 10€. Kahta samanlaista ei ole.

2010-11-10T08:18:00.000+02:00

Koti tyhjemmäksi

Pakko on hamstereittenkin välillä tehdä kotiin tilaa. Pakkomielteisenomaisten kirppisluuskien kotiin kun kertyy tavaraa, mikä sinne ei oikeasti sovi/mahdu.

Kasailen Huuto.nettiin kaikkea, kannan kirppikselle ja jaan tutuille. Käykää vilkuilemassa, jos jotain kivaa löytyy. Yritän laittaa vielä tänään sinne pari uskomattoman hienoa vanhaa täkkiä, kunhan valo antaa ottaa kuvia.Esim. kuvan 50-luvun jauho- ja sokeripurkit on poistolistalla. Kyselkää jos kiinnostaa.